Tanjan mies menehtyi maaliskuussa sairastettuaan reilun vuoden aggressiivista vatsasyöpää. Elämänsä pahimman menetyksen kokenut Tanja kertoo MTV Uutisille, miten läheisen kuolema muuttaa elämää.
– Tästäkin selvitään, kun ei ole pumpulissa kasvanut ja on kokenut jo elämässään vastoinkäymisiä. Ei ole vaihtoehtoja, puoli vuotta sitten miehensä hyvästellyt Tanja, 49, sanoo.
Tanjan mies näytti sairastumisen merkkejä kesällä 2018, ja syöpädiagnoosi annettiin alkuvuodesta 2019. Tuon diagnoosin jälkeen Tanjan elämä ei ollut enää entisensä. Lopulta kärsimys päättyi saattokodissa viimeisiin hyvästeihin tämän vuoden maaliskuussa.
– Yritin etukäteen miettiä, millainen se hetki on, kun toinen lähtee. Olin menettänyt veljeni reilu kaksi vuotta sitten. Isän hyvästelin arkkuun noin viisi vuotta sitten. Silti mieheni menettäminen on ollut minulle kaikkein kovin paikka, hän sanoo hiljaa.
Korona toi kapuloita suremisen rattaisiin
Lisähuolia perheelle toi korona, joka rantautui Suomeen Tanjan miehen kuolemaa seuraavana päivänä. Tanja ei halunnut antaa pelolle ja surulle liikaa valtaa, vaan piti itsensä kiireisenä.
– Lupasin miehelleni, että hänen ei tarvitse olla tytöistä huolissaan kuolemansa jälkeenkään.
Siitä lupauksesta Tanja piti kiinni.
– Päätin, että laitan arjen pyörimään heti. Hommasin lapselle tietokoneen koulunkäyntiä varten. Hoidin arkirutiinit – kaiken ihan viimeisen päälle.
Lue myös: "Viimeisenä elinaamunaan Ilpo sanoi, ettei jaksa enää" – leskeksi jäänyt Eeva, 72, antaa kasvot ikäihmisten yksinäisyydelle, josta kärsii joka kolmas
Samalla kun koronavirus toi mukanaan uuden normaalin, Tanja yritti suoriutua yksin hautajaisjärjestelyistä ja muista läheisen kuoleman jälkeisistä paperitöistä.
– Niin moneen piti revetä ja olla tehokas. Se pitkään kestänyt henkinen paine oli ihan älytöntä.
