F1-sirkus rantautui täksi viikonlopuksi Hollannin Zandvoortiin, missä ohjelmassa on tämän kauden 13:s osakilpailu. Holannissa ajettiin edellisen kerran kaudella 1985. Tuolloinkin näyttämönä toimi Zandvoort, joka tarjoaa F1-autolle aivan uudenlaisen haasteen.
Normaalisti F1-radat ovat kallistuskulmaltaan hyvin tasaisia. Toisin on Hollannissa.
Zandvoortin nopeatempoiselle radalle on rakennettu kaksi jyrkkäkulmaista mutkaa. Näistä ensimmäinen on radan alkupäässä, mutka kolme. Toinen erikoismutka aloittaa pitkän pääsuoralle lähtevän kiihdytyksen. Jyrkimmillään mutkien kallistuskulma on peräti 19 astetta.
– Viimeisen mutkan kallistus tehtiin, jotta avattavaa takasiipeä voitaisiin käyttää varhaisemmassa vaiheessa. Nyt se ei ole mahdollista, minkä myötä avattavan takasiiven osuus jää turhan liian lyhyeksi, Alpinen Fernando Alonso harmittelee.
F1 kaavaili, että avattavan takasiiven systeemi DRS voitaisiin ottaa käyttöön jo Zandvoortin radan viimeisen mutkan yhteydessä. Virtuaaliset simulaatiot kuitenkin osoittivat, että keskellä mutkaa tapahtuva takasiiven avaaminen luo turvallisuusuhkan pyörähdysvaaran takia.
– On jännä nähdä, että miten autot käyttäytyvät jyrkästi kallistuvissa mutkissa. F1-autoja ei ole kuitenkaan tehty tätä varten, Alonso muistuttaa.
– Nyt opimme uusia asioita, espanjalaiskonkari jatkaa.
F1 ja kansainvälinen autoliitto FIA aikovat kerätä dataa tältä viikonlopulta sitä varten, että voidaanko avattavan takasiiven aluetta kasvattaa ensi vuoden kisaan. Kysymys on olennainen, sillä Zandvoortin radan suurin ongelma liittyy ohittamispaikkojen vähyyteen.