Amerikkalaisen voittoa tavoittelemattoman RAND-tutkimusorganisaation Health and Retirement Study -tutkimuksessa tarkasteltiin yli kahdenkymmenen vuoden ajan yli 45 000 iäkkään yhdysvaltaisen tietoja.
Havaittiin, että elämäntavat, genetiikka ja muut tekijät 60-vuotiaana voivat auttaa ennustamaan aivojen terveydentilaa 80-vuotiaana.
– Tutkimuksemme vahvisti, että sellaiset tekijät kuin alhaiset kognitiiviset testitulokset ja huono yleinen terveydentila kuusikymppisenä ennustavat vahvasti dementiaa myöhemmin elämässä, sanoi tutkimusta johtanut RAND Corporationin tutkija ja taloustieteilijä ABC Newsille.
Peter Hudomiet
Alla olevalla videolla kerrotaan, mistä alkavan Alzheimerin taudin voi tunnistaa. Juttu jatkuu videon alla.
8:05Miten tunnistaa alkava Alzheimerin tauti? Onko hoitaminen myöhäistä, jos oireita jo on? Miten läheisensä saa lääkäriin, jos tämä ei sinne tahdo? Keskustelemassa Muistiliiton asiantuntija Outi Ronkainen.
Yllättäviä havaintoja
Hän kertoo tiimiin tehneen joitain yllättäviä oivalluksia: esimerkiksi koulutus, etenkin lukion päättötodistus, näytti suojaavan merkittävästi dementialta.
Asuminen Etelä-Yhdysvalloissa näytti puolestaan olevan yhteydessä suurempaan dementiariskiin.
Tutkimuksessa havaittiin muun muassa, että nuoremmilla senioreilla, jotka harrastivat liikuntaa ja henkisesti stimuloivia harrastuksia, oli pienempi riski kognitiivisten kykyjen heikkenemiseen.
Sitä vastoin dementiaan näyttivät 80 ikävuoteen mennessä sairastuvan todennäköisemmin ne, jotka viettivät paljon aikaa istuen ja joilla oli vain vähän henkisesti stimuloivia harrastuksia. Myös liiallisen alkoholin käytön todettiin olevan haitallista aivoille.
– Elämäntapatekijät, kuten vähäinen liikunta, äärimmäinen liikalihavuus sekä liiallinen alkoholinkäyttö ja toisaalta täysi alkoholittomuus, osoittautuivat myös tärkeiksi tekijöiksi, Hudomiet sanoi.
Nämä havainnot korostavat käyttäytymiseen liittyvien, sosiaalisten ja geneettisten tekijöiden monimutkaista vuorovaikutusta dementiariskissä.
Tutkimuksen mukaan krooniset terveysongelmat, kuten diabetes, liikalihavuus ja aivohalvaus 60 ikävuoteen mennessä, olivat vahvasti yhteydessä suurempaan dementian todennäköisyyteen myöhemmin elämässä.
Joidenkin ryhmien, kuten Yhdysvaltain niin sanotuissa etelävaltioissa syntyneiden, riski oli suurempi kuin muiden.
Myös mustilla ja latinalaisamerikkalaisilla oli suurempi riski, mikä saattoi johtua siitä, että heillä ei ollut mahdollisuutta päästä terveydenhuollon piiriin.
– Sosioekonomisen aseman suhteen on havaittavissa hyvin suuria eroja, joita mitataan eri tavoin, esimerkiksi koulutuksen, tulojen, varallisuuden ja rodun perusteella. Vähemmän koulutetuilla, pienituloisilla, vähävaraisilla ja rotuvähemmistöihin kuuluvilla ihmisillä on suurempi mahdollisuus sairastua dementiaan, Hudomiet sanoi.
– Kun kontrolloimme koulutusta ja tuloja, rotuerot häviävät. Se viittaa siihen, että erot liittyvät sosioekonomisiin tekijöihin.
Hudomiet'n mukaan tämä on hyvä uutinen, koska se tarkoittaa, että eroihin puuttuminen voi auttaa kuromaan umpeen eroja riskiryhmien osalta.
Alla olevalla videolla kerrotaan, missä määrin stressi altistaa muistisairauksille. Juttu jatkuu videon alla.
Vaikka perimään ja ikään ei voi vaikuttaa, tutkimuksessa korostettiin, että monia muita riskitekijöitä voidaan ennaltaehkäistä.
Esimerkiksi säännöllinen liikunta, harrastuksen löytäminen, sosiaalisesti aktiivinen elämä ja kroonisten sairauksien hallinta voivat auttaa pitämään aivot terävinä. Myös alkoholinkäytön rajoittaminen, terveellinen ruokavalio ja hyvät yöunet auttoivat pienentämään riskiä.
Tutkija: Huolehdi aivoistasi jo ennakkoon!
Kristine Yaffe, psykiatrian, neurologian ja epidemiologian professori Kalifornian yliopistosta San Franciscosta, pitää tutkimusta todisteena todellisten dementian ehkäisyssä auttavien strategioiden puolesta.
– Tulokset korostavat genetiikan, käyttäytymisen ja elämäntapatekijöiden merkitystä. Erityisesti ne korostavat kriittisiä näkökohtia aivoterveyden edistämiseksi koko elämänkaaren ajan, hän sanoi.
Yaffe suosittelee ihmisiä kiinnittämään huomiota aivoterveyteen jo varhain.
– Meidän pitää pohtia yhä enemmän keinoja, joilla edistämme aivojen terveyttä, ihan samoin kuin keskitymme edistämään sydän- ja verisuoniterveyttä. Tätä meidän pitäisi miettiä kaikissa elämänvaiheissa, ei vasta sitten, kun olemme vanhempia ja alamme huolestua muististamme, hän sanoi.
On syytä huomioida, että tutkimus ei pysty sanomaan täysin varmasti, että elintapojen muuttaminen ehkäisee dementiaa, vain, että se on yhteydessä pienempään sairastumisen riskiin.
Tutkijat näkevätkin tarpeen jatkotutkimuksille.
Alle 65-vuotiaista eurooppalaisista 0,6 prosentilla on arvioitu olevan dementiatasoinen muistisairaus, kertoo Käypähoito.fi. Dementia yleistyy iän myötä.
Dementialla tarkoitetaan laaja-alaista aivotoimintojen häiriötä, joka haittaa merkittävästi selviytymistä arjen haasteista. Kyse on siis oireyhtymästä, jonka taustalla on aina jokin sairaus, muistuttaa Terveyskirjasto. Taustalla voi olla esimerkiksi Alzheimerin tauti.
