Kiinalaistutkimus: Terveelliset elämäntavat yhteydessä hitaampaan muistin heikentymiseen | MTV Uutiset
Tutkimus paljastaa kuusi elämäntapaa, jotka voivat hidastaa muistin heikkenemistä
52:42KATSO MYÖS VIDEO: Milloin muistin toiminnasta pitää huolestua?
Julkaistu 08.02.2023 08:25
Outi Jaatinen
outi.jaatinen@mtv.fi
Kiinalaistutkijoiden laajassa yli kymmenen vuotta kestäneessä tutkimuksessa saatiin viitteitä siitä, että terveelliset elämäntavat olisivat yhteydessä muistin hitaampaan heikentymiseen ja pienempään dementiariskiin.
Tammikuussa ilmestyneen kiinalaistutkimuksen mukaan kuusi terveellisiin elämäntapoihin liittyvää tekijää ovat yhteydessä muistin säilymiseen parempana myöhemmällä iällä. BMJ-sivustolla ilmestyneistä tuloksista uutisoi Washington Post.
Tutkimus määritteli kuusi tekijää, jotka ovat yhteydessä madaltuneeseen dementiariskiin ja hitaampaan muistin heikentymiseen: tasapainoinen ruokavalio, mielen ja kehon säännöllinen treenaaminen, säännöllinen kontakti muihin ihmisiin ja se, että ei juo alkoholia eikä tupakoi. Nämä kuusi niin sanottua terveellistä elämäntapatekijää yhdistettiin tutkimuksessa parempiin kognitiivisiin tuloksiin iäkkäillä aikuisilla.
Washington Postin mukaan tutkimus tuo laajuutensa puolesta lisää todisteita siitä, että terveet elämäntavat voivat auttaa aivoja ikääntymään paremmin. Tutkimuksen tutkimusjakso oli yli kymmenen vuotta ja siihen osallistui yli 29 000 ihmistä.
Washington Post pyysi muutamaa asiantuntijaa, jotka eivät olleet mukana tutkimuksen teossa, kommentoimaan tuloksia. Ensimmäinen heistä oli dementiaa tutkinut professori brittiläisestä Loughborough’n yliopistosta.
Eef Hogervorst
Hogervorstin mukaan tulokset viittaavat siihenkin, että terveet elämäntavat voisivat hyödyttää niitä, jotka ovat geneettisesti muita alttiimpia muistin heikentymiselle. Hogervorstin mukaan tämä havainto antaa toivoa kaikille niille miljoonille ihmisille, joilla on Alzheimerin taudin riskiä lisäävä ApoE 4 -geeni.
Muistiliiton mukaan ApoE 4 lisää riskiä sairastua Alzheimerin tautiin, mutta kaikki geenin kantajat eivät sairastu siihen eikä kaikilla tautiin sairastuneilla ole ApoE 4 -muotoa. Näin ollen puhutaan lisääntyneestä riskistä, mutta ei taudinaiheuttajasta.
Väestöpohjainen kohorttitutkimus tehtiin Kiinassa vuosina 2009–2019. Tutkijat suorittivat testejä yli 29 000 ihmiselle, jotka olivat vähintään 60-vuotiaita.
Yli 10 500 osallistujaa jäi tutkimuksesta pois kymmenen vuoden kuluessa. He joko jättivät tutkimuksen kesken tai menehtyivät tutkimusjakson aikana. Washington Postin mukaan tutkijat hyödynsivät näiltäkin henkilöiltä keräämiään tietoja analyysissään.
Aivotreenin hyödyistä saatiin jälleen lisänäyttöä.Shutterstock
Tarkastelussa kuusi terveystekijää
Tutkimuksen alussa tehtiin perusmuistitestejä sekä APOE-geenitestejä. Lisäksi kartoitettiin osallistujien päivittäisiä tottumuksia. Elintapojensa perusteella osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään, joiden nimet olivat vapaasti suomentaen "suotuisat", "keskimääräiset" ja "epäsuotuisat".
Suotuisaan ryhmään kuuluvilla tarkoitettiin niitä, joiden elämäntyylistä löytyi 4–6 terveystekijää. Keskimääräisten ryhmässä niitä oli 2–3. Epäsuotuisaan ryhmään elintapojensa puolesta kuuluvilla terveystekijöitä oli 0–1.
Terveystekijät olivat seuraavat:
Fyysinen harjoittelu: vähintään 150 minuuttia kohtalaista tai 75 minuuttia voimakasta liikuntaa viikossa
Tupakointi: Ei koskaan tai henkilö on entinen tupakoitsija
Kognitiivinen toiminta: Aivojen treenaaminen vähintään kahdesti viikossa (esimerkiksi lukemalla ja pelaamalla korttia tai mahjongia)
Sosiaalinen kontakti: kanssakäyminen muiden kanssa vähintään kahdesti viikossa (esimerkiksi vierailemalla ystävien tai sukulaisten luona)
Terveystekijöiden määrällä yhteys muistin toimintaan
Tutkijat havaitsivat, että suotuisaan tai keskimääräiseen ryhmään kuuluvien ihmisten muisti heikkeni ajan myötä hitaammin kuin epäsuotuisaan elämäntaparyhmään kuuluvilla. Suotuisien elämäntapojen ryhmään kuuluvat etenivät pienemmällä todennäköisyydellä kohti kognitiivisten toimintojen lievään heikkenemistä ja dementiaa.
Tutkimuksen yksi rajoite on se, että ihmisten omat raportit terveyskäyttäytymisestään eivät välttämättä ole täysin tarkkoja. Toisekseen on todennäköistä, että tutkimukseen osallistuneet henkilöt jo alun perin elivät terveellisesti.
Washington Postille kommentoinut Hogervorst kertoo tuloksien osoittavan, että mitä enemmän näitä terveellisiä käyttäytymismalleja ottaa haltuun, sen parempi. Mitä enemmän voit yhdistää näitä terveellisiä elämäntapatekijöitä, sitä paremmat ovat mahdollisuutesi säilyttää muisti toimivana ja torjua dementiaa. Tämä piti paikkansa myös ihmisillä, joilla oli mainittu ApoE 4 -geeni.
– Tulosten viesti on optimistinen. Ne viittaavat siihen, että vaikka geneettiselle riskille ei voida mitään, terveellisempien elämäntapojen tekijöiden yhdistelmä liittyy hitaampaan muistin heikkenemiseen geneettisestä riskistä riippumatta.
Washington Post pyysi kommentit myös Carol Braynelta, joka toimii kansanterveyslääketieteen professorina Cambridgen yliopistossa. Vanhuksia ja dementiaa tutkiva Brayne kommentoi sähköpostitse, että tutkimus erottuu joukosta sen koon ja mittavan seurannan vuoksi.
Braynen mukaan useimmat julkaisut perustuvat länsimaisiin korkean tulotason maihin. Tämä tutkimus eroaa siinä, että se tehtiin Kiinassa.
Eroa länsimaisiin tutkimuksiin
Hogervorst sanoo, että osa tutkimuksen tuloksista poikkeaa muista suurista Yhdysvalloissa ja Euroopassa tehdyistä tutkimuksista. Tässä tasapainoinen ruokavalio oli eniten muistin heikkenemistä vähentävä elämäntapatekijä. Euroopassa ja Yhdysvalloissa tehdyissä tutkimuksissa sen sijaan on Hogervorstin mukaan saatu viitteitä siitä, että ruokavalio vaikuttaa vanhuudessa vähemmän kuin fyysinen ja henkinen harjoittelu.
Kiinalaistutkijoiden saamat tulokset ovat linjassa laajan tieteellisen konsensuksen kanssa siitä, että elintapojen ja kognitiivisten toimintojen välillä on ikääntyessämme yhteys. Washington Postin mukaan ne viittaavat siihenkin, ettei koskaan ole liian myöhäistä parantaa aivojen terveyttä.
Snorri B. Rafnsson, ikääntymisen ja dementian yksikön apulaisprofessori Länsi-Lontoon yliopistosta kommentoi Washington Postille tutkimuksen tulosten olevan myönteisiä.
– Kognitiiviseen toimintaan ja erityisesti muistin toimintaan myöhemmällä iällä saattaa olla positiivista vaikutusta sillä, että jatkuvasti ja tiuhaan tehdään erilaisia terveyteen liittyviä toimintoja.
