Töistä irrottautuminen aiheutti negatiivisia tuntemuksia
Yliopiston professoreista koostuva tutkijaryhmä tarkkaili lähes kahtasataa kokopäivätöissä olevaa työntekijä kahden viikon ajan selvittääkseen, miten he hallitsivat vapaa-aikaansa ja miten työuupumus nosti päätään.
– Mitä enemmän työntekijät irrottautuivat töistä illalla, sitä enemmän he tunsivat häpeää töissä seuraavana aamuna, tutkijat kirjoittivat Wall Street Journal -lehdessä julkaistussa artikkelissa.
– Paradoksaalista kyllä, juuri se kokemus, jonka pitäisi virkistää työntekijöitä, sai heidät ajattelemaan itsestään negatiivisemmin, että ikään kuin he olisivat ongelmallisia työntekijöitä.
Häpeä johti kiireeseen
Lisäksi häpeä johti siihen, että työntekijät alkoivat työajallaan tehdä asioita vähemmän huolellisesti saadakseen itsensä näyttämään kiireisemmiltä ja siltä, että tekisivät enemmän kuin todellisuudessa tekivät.
Tutkijat totesivat myös, että suuresti paineistetussa työympäristössä työntekijät yleisesti kuormittuivat ja tuottavuus ei ollut aivan kohdillaan.
– Muista jälkeen jäämisen uhka ja mainehaitan mahdollisuus saivat työntekijät kokemaan, että heidän pitäisi niin sanotusti päästä vauhtiin hinnalla millä hyvänsä, tutkijat kirjoittavat.
Tutkijoiden mukaan töistä irrottautuminen aiheutti monille negatiivisia tuntemuksia.Shutterstock
Pomot tekivät toisin kuin opastivat
Tutkijoiden mukaan pomot noudattivat "tee niin kuin minä sanon, älä niin kuin minä teen" -ajattelutapaa.
Vaikka esihenkilöt saattoivat saarnata, että oma aika on omaa aikaa, he lähettivät sähköposteja ja viestejä työajan jälkeenkin ja saivat työntekijät kokemaan, että sellainen on normaalia.
– Tällainen käytös viestii siitä, että työ- ja yksityiselämän tasapaino ja niiden irrottaminen toisistaan eivät ole organisaation todellisia prioriteetteja, tutkijat kirjoittavat.
– Lisäksi jos esihenkilöt eivät itse pidä taukoja töistä, työntekijät saattavat pitää irrottautumiseen liittyviä ohjeistuksia sanahelinänä.
Shutterstock
Tutkijoiden mukaan moni pomo toimi vapaa-ajan ja työn erottamisen suhteen eri tavoin kuin opasti.
Tutkijoiden ehdotukset parempaan työelämään
Tutkijoiden mukaan sekään ei ole hyvä ratkaisu, että yritys tarjoaa rajattomasti palkallisia vapaita.
Heidän mukaansa tällaiset käytännöt vain lisäävät työntekijöiden painetta ja herättävät pelkoa vastarinnasta, vaikka heillä olisi oikeus käyttää kertyneet vapaansa.
– Sen sijaan yritysten, jotka ovat kiinnostuneita hyvinvoinnin edistämisestä, tulisi harkita kohdennetumpia toimintatapoja, kuten vaatimusta siitä, että työntekijöiden tulisi pitää tietty määrä vapaapäiviä tai asettaa pakollisia lomapäiviä, jotka selvästi viestittävät, että irrottautuminen on osa työtä, he kirjoittavat Wall Street Journalissa.
Koska yhä useampi on siirtynyt tai siirtymässä takaisin lähityöhön, tutkijat korostavat, että esihenkilöiden tulisi tehdä toimistosta paikka, joka edistää työskentelyä.
Samalla he sanovat, että työntekijöillä pitäisi olla jonkin verran vaikutusvaltaa.
– Heidän tulisi miettiä kaksi kertaa ennen kuin lähettävät sähköposteja myöhän tai vastaavat Slack-viesteihin, jotta eivät tahattomasti pitäisi yllä "aina paikalla" -kulttuuria, he kirjoittavat.
Katso myös video: Näin työuupumuksen hoitoa tulisi kehittää
8:41
Haastattelussa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen ja Terveystalon työterveyden ylilääkäri Jukka Pitkämäki.
