Tältä näyttää turvapaikanhakijoille tarjottu ruoka-annos

Hätämajoitustilojen ruokatarjonta on herättänyt tyytymättömyyttä ainakin Oulun Hiukkavaarassa. Runsaasta 300 turvapaikanhakijasta kymmenet osoittivat eilen ruoasta mieltään.  

Punaisen Ristin järjestöjohtaja Marita Salo, terveydenhuollon neuvonantaja Tiina Saarikoski ja Maahanmuuttoviraston viestintäpäällikkö Hanna Kautto vastasivat ruokatarjontaa ja muita turvapaikanhakijoiden palveluita koskeviin kysymyksiin.  
  

Kuinka hyvin ohramannavelli täyttää standardit, ja tulisiko suomalaisen kouluruoan kelvata hädänalaiselle?

Punaisella Ristillä on olemassa perustamisohjeet niin väliaikaisen hätämajoituksen kuin vastaanottokeskuksenkin toiminnan käynnistämiseen. Tässä tilanteessa on olennaisinta, että kaikille saadaan majapaikka, ruokaa ja muut välttämättömät peruspalvelut. Suurimmalle osalle ruoka kelpaakin oikein hyvin.

Miten hyvin voidaan ottaa huomioon eri kulttuureista tulevien ruokakulttuuri?

Ruoat valmistetaan huomioiden erikoisruokavaliot sekä uskonnolliset rajoitukset, esimerkiksi sianlihaa ei käytetä koskaan.

Kuinka paljon ruokatarjonnassa näkyy rahan puute ja vapaaehtoisten voimavarat?

Suhteellisen tiukalla budjetilla ruokapalveluita hankitaan. Ateriapalvelut tarjoavassa vastaanottokeskuksessa yhden henkilön ruoat maksavat noin 12,50 euroa päivässä. Uusia keskuksia on nyt perustettu nopealla aikataululla enimmäkseen tiloihin, joissa ei ole mahdollisuutta valmistaa ruokaa itse. Sen takia niissä on vaihtoehtona lähinnä ruokapalvelu.

Millä tavoin ruokatarjonta eroaa hätämajoituksessa ja vastaanottokeskuksessa?

Hätämajoitusten osalta on käynnistämisvaiheessa voitu turvautua myös väliaikaisiin ratkaisuihin palvelun tuottamisessa ennen pysyvää käytäntöä, ja esimerkiksi asuintiloissa olevan suurtalouskeittiötä on voitu käyttää. Vastaanottokeskuksissa asukkaat valmistavat ruokansa itse.

Pakolaiset ovat valittaneet myös terveydenhuollosta. Paljonko joukossa on sairaita, jotka tarvitsisivat lääkärin tai vähintään sairaanhoitajan palvelua ja onko sellaista ylipäätään tarjolla?

Vastaanottokeskuksissa taataan terveystarkastukset ja alkuhaastattelut kahden viikon kuluessa. Myös hätämajoituksessa tarjotaan välitön ja äkillinen sairaanhoito. Kun tulijoita on yhteen paikkaan tullut nopeasti jopa satoja, on keskusten käynnistämisen yhteydessä luonnollisesti ruuhkaa. Työskentelemme parasta aikaa myös terveydenhuollon kapasiteetin nostamiseksi.

Kuinka hätämajoituksessa on varauduttu esimerkiksi tarttuvien tautien mahdollisuuteen tai epidemioihin?

Alkuhaastattelun perusteella seulotaan mahdollisiin riskiryhmiin kuuluvat ja heidät ohjataan jatkotutkimuksiin, rokotuksiin ja mahdolliseen jatkohoitoon.

Käsittelyaikoihin on myös tullut kritiikkiä. Millaisella aikataululla hätämajoituksesta tulisi siirtyä vastaanottokeskukseen?

Hätämajoituksia puretaan sitä mukaa, kun uusia pysyviä vastaanottokeskuksia saadaan perustetuksi. Tällä hetkellä Suomeen tulee turvapaikanhakijoita keskimäärin 500 päivässä, ja poistuma toisesta päästä on huomattavasti pienempää. Samaan aikaan kaikki vastaanottokeskukset ja hätämajoitusyksiköt ovat tupaten täysiä. Tarvitsemme päivittäin noin 500 uutta majoituspaikkaa, koska isoja pysyviä keskuksia ei pystytä perustamaan parissa päivässä. Hätämajoitusyksiköt ovat nyt elintärkeitä, kun niissä todennäköisesti asutaan vielä pitkään.