Talousmetsätkin tärkeitä uhanalaisille lajeille

Professori Jari Kouki Joensuun yliopiston metsätieteellisestä tiedekunnasta muistuttaa, että kokonaan suojeltua metsää on vain 3,6 prosenttia Suomen koko metsäalasta. Näistäkin metsistä valtaosa muistuttaa tavallisia talousmetsiä, joten varsinaisten aarniometsien määrä on häviävän pieni. Lisäksi suojelualueet sijaitsevat valtaosin pohjoisessa, ja siksi suojelu turvaa huonosti lajiston säilymistä etenkin Etelä-Suomessa.

Metsää

-Todennäköisesti suojelun avulla ei pystytä turvaamaan ainakaan kaikkien lajien säilymistä, arvioi Kouki Espoossa Suomen Akatemian biodiversiteettiohjelmaan Fibreen liittyvässä kansainvälisessä kokouksessa. Monet uhanalaiset lajit pystyisivät kuitenkin elämään myös talousmetsissä, joita on 90-95 prosenttia kaikista metsistä. Tätä varten talousmetsien hoitoa pitäisi kuitenkin uudistaa niin, että niihin saataisiin enemmän luonnontilaisten nuorten metsien piirteitä.

Lisää lahopuita

Etenkin lahoavia puita kaivattaisiin metsiin enemmän. Lahopuissa elää 4000-5000 eri lajia, joista sadat ovat jo uhanalaisia. Käytännössä metsää "ennallistettaisiin" jättämällä hakkuuaukioille järeitä puita ja kulottamalla sitten alue, jolloin puut kuolevat, selvittää Kouki. Ennallistamista ei tarvittaisi kaikissa uudistettavissa talousmetsissä, mutta sopivan määrän selvittämiseen tarvitaan Koukin mukaan vielä tutkimusta.

Joka tapauksessa metsät säilyisivät talousmetsinä, eli niitä ei tarvitsisi suojella. Lajiston kannalta metsänhoidon uudistus voisi olla nopea apu, kun metsää hakataan koko ajan ja nuorta metsää kasvaa samaa tahtia. Uusia aarniometsiä sen sijaan ei äkkipäätä synny.

Vuonna 1997 alkanut Fibre-tutkimusohjelma jatkuu vuoteen 2002, ja sitä rahoitetaan kaikkiaan 120 miljoonalla markalla. Ohjelman johtajan, dosentti Mari Wallsin mukaan hanke on kansainvälisesti tähän mennessä suurin ponnistus luonnon monimuotoisuutta koskevan tutkimuksen saralla. (STT)