Julkaistu 12.12.2005 14:54(Päivitetty 28.12.2005 18:03)
Michelle Kwan, kuva: Stuart FranklinGetty
Taitoluistelussa kilpaillaan miesten ja naisten yksinluistelussa, pariluistelussa ja jäätanssissa.
Vuoden 2002 Salt Lake Cityn pariluistelussa tapahtui tuomariselkkaus, jonka seurauksena tuloksia jouduttiin jälkikäteen muuttamaan myöntämällä toiseksi sijoitetulle kanadalaisparille myös kultamitali. Taitoluistelun arvostelujärjestelmää muutettiin vuonna 2004 radikaalisti. Aiemmin kukin tuomari asetti luistelijat omaan paremmuusjärjestykseensä ja lopputulos laskettiin sijoituspisteistä. Nyt sijoitukset ratkeavat suorituspisteiden perusteella.
Yksinluistelu koostuu lyhytohjelmasta (kesto enintään 2 minuuttia ja 50 sekuntia), johon on sisällytettävä ennalta määrättyjä elementtejä, ja vapaaohjelmasta (kesto enintään 4 min naisilla, 4 ½ min miehillä).
Pariluistelun lyhytohjelma kestää 2 min 50 s, vapaaohjelma 4 ½ minuuttia.
Jäätanssissa on kolme osiota: pakollinen tanssi, rytmitanssi (2½ min) ja vapaaohjelma (4 min). Pakollinen tanssi arvotaan kolmesta vaihtoehdosta vasta kisapaikalla. Torinon kisojen rytmitanssiksi on määrätty kahden tai kolmen latinalaisrytmin yhdistelmä.
Olennaista taitoluistelun uudessa arvostelussa on se, että enää tuomarit eivät aseta luistelijoita paremmuusjärjestykseen.
Ennen tuomari seurasi koko suorituksen tehden merkintöjä ja määritteli luistelijan tason suorituksen jälkeen kahdella erillisellä pisteellä. Uudessa järjestelmässä tuomari antaa jokaisesta suoritetusta liikkeestä eli elementistä (hyppy, piruetti, askelsarja) oman pisteensä välittömästi kunkin liikkeen jälkeen. Jokaiselle liikkeelle määritetään oma vaikeustasonsa.
Lisäksi koko suorituksen jälkeen tuomarit arvioivat luistelijan viittä eri osa-aluetta: perusluistelua, siirtymisiä, esitystä, koreografiaa ja musiikin tulkintaa.
Näistä kahdesta osasta lasketut yhteispistemäärät määräävät luistelijan sijoituksen kilpailussa.
Uuden järjestelmän ehdoton vahvuus on, ettei tuomari käytä aikaa suoritusten keskinäiseen vertailuun. Hän voi objektiivisesti arvioida liikkeitä yksi kerrallaan ajattelematta sen enempää, mille sijalle luistelija osuu. Muitakin hyviä puolia on. Kun suorituksen osa-alueet arvioidaan erikseen, saadaan aikaiseksi melko tarkkaa tietoa siitä, mikä suorituksessa on hyvää ja mikä huonoa.
Uudenlaisen arvioinnin myötä myös luistelusuoritukset ovat muuttaneet ilmettään. Ideana on rakentaa ohjelma elementeistä, joissa on korkea vaikeusaste. Samalla täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että hyvin suoritettu helppo elementti on arvokkaampi kuin huonosti suoritettu vaikea elementti. Huomioon otetaan entistä enemmän myös hyppyjen ja piruettien välissä tapahtuvat elementit. Askel- ja liukusarjojen arvostukset ovat nousseet ja samoin liikkeiden väliin jäävän materiaalin laatu näkyy entistä selvemmin lopputuloksessa.
Virheitä tai väärinkäytöksiä on pyritty vähentämään 12-henkisellä tuomaripaneelilla, josta tietokone arpoo yhdeksän tuomarin antamat pisteet. Lisäksi vielä kustakin elementistä ja ohjelman osa-alueesta annettu ylin ja alin piste jätetään pois.
Yksityiskohtaisempi selvitys pistelaskusta (Suomen Taitoluisteluliitto ry:n luvalla):
Elementit (hypyt, piruetit, askelsarjat)
Mao Asada, Japani, Photo: Koichi KamoshidaGetty
Hypyillä on ennalta määritelty vaikeusarvo, joista on erillinen taulukko. Pirueteille ja askel- ja liukusarjoille on määritelty vaikeustasot yhdestä kolmeen (1,2 ja 3) ja niistä saavutettava pistemäärä. Tuomarit antavat elementtien laatupisteet suorituksen aikana kokonaislukuina asteikolla -3 - +3.
Luistelijat antavat kilpailuihin saapuessaan ohjelmiensa elementtiluettelon ylituomarille. Elementit kirjataan siinä järjestyksessä kuin ne on tarkoitus esittää, mutta luistelija voi halutessaan muuttaa ohjelman sisältöä ja elementtien järjestystä.
Yksinluistelun vapaaohjelmassa kerrotaan kunkin ohjelman puolivälin jälkeen aloitetun hyppyelementin vaikeuspistetaulukon perusarvo 1,1:llä.
Mukaan laskettavista tuomareiden antamista laatupisteistä lasketaan keskiarvo, johon lisätään elementin perusarvo vaikeuspistetaulukosta. Näin menetellään kunkin elementin kohdalla.
Ohjelman osa-alueet
Suorituksen päätyttyä tuomarit antavat kustakin ohjelman osa-alueesta pisteen 0,25 pisteen tarkkuudella asteikolla 0,25 - 10 (esim. 5,00 / 5,25 / 5,75 / 6,00). Ohjelman osa-alueiden pisteistä lasketaan elementtejä vastaavalla tavalla tuomaripisteiden keskiarvo, ja se kerrotaan annetulla kertoimella.
Ohjelman osa-alueet ovat :
1. Perusluistelutaidot
2. Siirtymiset - ei jäätanssin pakollisissa tansseissa
3. Esitys/suorittaminen
4. Koreografia/sommittelu
5. Tulkinta - jäätanssin rytmi- ja vapaatanssissa lisäksi ajoitus
6. Jäätanssin pakollisessa tanssissa lisäksi ajoitus
Lyhytohjelman ja vapaaohjelman (pakollisten tanssien, rytmitanssin ja vapaatanssin) kunkin ohjelman osa-alueen pistekertoimet:
· miehet lyhytohjelma 1,0, vapaaohjelma 2,0.
· naiset lyhytohjelma 0,8, vapaaohjelma 1,6.
· parit lyhytohjelma 0,8, vapaaohjelma 1,6.
· jäätanssi: pakollinen tanssi: perusluistelutaidot ja esitys kumpikin 0,75, tulkinta 0,5, ajoitus 1,0. rytmitanssi: perusluistelutaidot ja siirtymiset kumpikin 1,0, esitys ja koreografia/sommittelu kumpikin 0,75, tulkinta/ajoitus 1,0. vapaatanssi: perusluistelutaidot, suoritus, koreografia/sommittelu sekä tulkinta/ajoitus kukin 1,5, siirtymiset 2,0.
Tatiana Navka ja Roman Kostomarov, Photo: Doug Pensinger/Getty ImagesCopyright Allsport 2003
Seuraavaksi lasketaan elementtipisteiden summa yhteen ohjelman osa-alueiden pisteiden summan kanssa. Yhteenlaskun jälkeen vähennetään kokonaispistemäärästä ohjelmasta mahdollisesti tulleet vähennykset. Vähennyksiä ovat mm. 1,0 jokaisesta kaatumisesta (jäätanssissa molempien kaatuessa vähennys on 2,0), aikavähennys (liian pitkä/lyhyt ohjelma) 1,0/5 s, kielletty liike 2,0, asu- tai lisävarustevähennys 1,0, kaatumisen aiheuttama ohjelman keskeytyminen joka ylittää 10 s: vähennys on 1,0 kutakin 10 sekuntia kohden (11-20 = 1,0, 21-30 = 2,0 jne.)
Luistelija (pari) on sitä parempi, mitä korkeampi hänen yhteispistemääränsä on. Jos kahdella tai useammalla luistelijalla on sama yhteispistemäärä, paremmuus ratkaistaan elementtipisteiden ja osa-aluepisteiden perusteella seuraavasti:
· ohjelman osa-alueiden pisteiden paremmuus ratkaisee vapaaohjelmassa (yksinluistelu, pariluistelu, muodostelmaluistelu) ja rytmi- ja vapaatanssissa (jäätanssi).
Luistelijat saavat saman sijan, jos molemmat pisteet ovat samat.
Esimerkki: yksittäisen kilpailun tuloksen laskeminen
Eri pisteiden nimitykset ja niistä käytettävät lyhenteet
Laatupiste (Grade of Execution) GOE Perusarvo (Base Value) BV Vaikeuspiste (Scale of Value) SOV Osakilpailupisteet yhteensä (Total Segment Score) TSS Elementtipisteiden summa (Total Element Score) TES Osa-aluepisteiden summa (Program Component Score) PCS tai TCS Perusuistelutaidot (Skating Skills) SS Siirtymiset (Transitions) TR Suoritus (Performance/Execution) PE Koreografia (Choreography) CH Tulkinta (Interpretation) IN Ajoitus (Timing) jäätanssissa TI
Esimerkki yksinluistelun lyhytohjelmakilpailusta
Laatupisteet elementeittäin
taitoluistelutaulukko
Ohjelman osa-alueiden pisteet tuomareittain - jos useammalla tuomarilla on sama alin/ylin piste, poisjäävä valitaan sattumanvaraisesti - tässä tuomareita on 9, joista 7 tuomarin pisteet lasketaan mukaan lopputulokseen
taitoluistelutaulukko
Lajihistoria:
Wolfgang Schwarz, Grenoble 1968 (Photo: IOC Olympic Museum /Allsport)Copyright Allsport 2002
Taitoluistelu on olympiakisojen vanhin talvilaji. Se oli mukana jo Lontoon kisoissa 1908 ja Antwerpenissä 1920, jossa pariluistelun kultaa voitti suomalaispari Ludovika ja Walter Jakobsson. Lontoossa luisteltiin lokakuussa, Antwerpenissä huhtikuussa. Vuonna 1924 taitoluistelu siirtyi luonnollisesti talvikisojen puolelle.
Euroopan mestaruudesta miteltiin ensi kerran jo 1891, MM-titteleistä 1896. Aluksi kilpailtiin vain (miesten) yksinluistelussa. Naisluistelun pioneeri oli brittiläinen Madge Syers, joka ilmoittautui vuoden 1902 MM-kisoihin ja sijoittuikin miesten joukossa toiseksi. Naiset saivatkin oman yksinluistelun MM-kilpailunsa 1906. Pariluistelun MM-titteleistä on kilpailtu vuodesta 1908. Nuorin taitoluistelulaji on jäätanssi, joka tuli mukaan MM-kisoihin 1950, olympiakisoihin Innsbruckissa 1976.
Yksinluistelukilpailuissa pakollisten kuvioiden painoarvo oli 1960-luvulle saakka suurempi kuin vapaaohjelman (60%–40%). 1969 kv. liitto ISU nosti vapaaohjelman tasa-arvoiseksi (50–50). Vuonna 1973 kilpailuihin lisättiin lyhytohjelma. Vuodesta 1975 lähtien pakollisten, lyhyt- ja vapaaohjelman painoarvot olivat 30–20–50 %. Pakolliset kuviot poistettiin lopullisesti taitoluistelukisojen ohjelmasta 1991. Muutosten taustalla on tietenkin tv-raha, sillä lajia on haluttu kehittää yhä näyttävämmäksi ja showmaisemmaksi.
Pariluistelussa esitettiin alkujaan vain vapaaohjelma. Lyhytohjelma lisättiin vaatimuksiin 1965.
Olympiataitoluistelu järjestettiin viimeisen kerran ulkotiloissa Cortinassa 1956. Hallissa luisteltiin ensi kerran Oslossa 1952 (pakolliset kuviot).
Jakobssonin pariskunta on tuonut Suomen ainoat olympiamitalit. Jäätanssipari Susanna Rahkamo/Petri Kokon paras olympiasaavutus oli neljäs sija Lillehammerissa 1994. Yksinluistelussa Suomen miesten paras tulos on Marcus Nikkasen neljäs sija 1932, naisten Kristiina Wegeliuksen 10:s sija 1980.
Taitoluistelumitalistien on ollut tapana siirtyä kilpauransa jälkeen ammattilaiskiertueille. Suoritustaso on "amatöörikisoissa" usein kuitenkin kovempi kuin ammattilaisnäytöksissä. Kun ammattilaisten sallittiin ensi kerran osallistua olympiakisoihin Lillehammerissa 1994, paluumuuttajista vain pariluistelijat Jekaterina Gordejeva/Sergei Grinkov ylsivät kultaan.
Suomen mitalit:
1920 Antwerpenin (kesä)olympiakisat kulta pariluistelu Ludovika Jakobsson / Walter Jakobsson
1924 hopea pariluistelu Ludovika Jakobsson / Walter Jakobsson
Taitoluistelun parhaat mitalimaat:
USA 13 13 16 42
Neuvostoliitto/IVY 13 10 6 29
Venäjä 9 7 – 16
Itävalta 7 9 4 20
Iso-Britannia 5 3 7 15
Ruotsi 5 3 2 10
Saksa 4 4 3 11
Kanada 3 7 9 19
DDR 3 3 4 10
Ranska 3 2 7 12
Norja 3 2 1 6
Alankomaat 1 2 – 3
Tshekkoslovakia 1 1 3 5
Suomi 1 1 – 2
Parhaat mitalistit:
Gillis Grafström SWE 3 1 0 1920–32
Sonja Henie NOR 3 0 0 1928–36
Irina Rodnina URS 3 0 0 1972–80
Artur Dmitrijev IVY/RUS 2 1 0 1992–98
Andrée Joly/Brunet FRA 2 0 1 1924–32
Pierre Brunet FRA 2 0 1 1924–32
