Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointi perustui asiakirjoihin, jotka oli Suomen ulkoisen turvallisuuden takia määrätty salassa pidettäviksi, totesivat syyttäjä ja Puolustusvoimat oikeudenkäynnin loppulausunnoissaan tiistaina.
Syyttäjä Anja-Riitta Rinkisen ja sotilaslakimies Juho Melaluodon mukaan asiassa on pystytty osittain yksilöimään, mihin Puolustusvoimien asiakirjoihin artikkelit perustuivat.
– Salaisuudet on kopioitu asiakirjoista artikkeleihin jopa sanatarkasti, Rinkinen sanoi.
Melaluoto sanoi, että oikeudelle on toimitettu asiakirjoja, joista HS:n tiedot ovat Puolustusvoimien mukaan peräisin. Hänen mukaansa kaikkia asiakirjoja ei ole löydetty, mikä johtuu esimerkiksi siitä, että esityksiä tai muistioita ei välttämättä ole erikseen arkistoitu.
"Tiedon salaisuusluonnetta on korostettu tarkoitushakuisesti"
Rinkinen kyseenalaisti loppulausunnossaan puolustuksen väitteen siitä, että HS:n tiedot olivat saatavilla julkisista lähteistä. Hän kysyi, miksi toimittajat olisivat keränneet tiedot hajallaan olevista lähteistä, jos heillä oli asiaan liittyviä asiakirjoja.
Syyttäjän mukaan puolustuksen esittämät kirjalliset todisteet eivät osoita, että artikkeleissa olleet tiedot eivät olisi salaisia. Sen sijaan julkisen tiedon runsaus osoittaa sen, että kansalaiset eivät ole olleet pimennossa, Rinkinen sanoi. Puolustus on perustellut artikkelin julkaisua yleisön tiedontarpeella tulevista tiedustelulaeista.
Syyttäjä katsoo, että syytetyt ovat toimineet tahallisesti. Syyttäjä ei pidä heidän toimittajataustaansa asiassa lieventävänä seikkana, vaan päinvastoin. Tietoja on julkaistu laajalevikkisessä lehdessä, mitä syyttäjän mukaan on pidettävä pikemminkin koventavana seikkana.