Syksyn flunssakauden alun tunnistaa työpaikat täyttävästä yskästä ja nuhasta.
Video: Antibioottien liikakäyttöä pidetään Suomessa terveysuhkana
Ihmisten palattua töihin elokuussa flunssaa on ilmeentynyt, mutta ei vielä isoja määriä, kertoo Lääkärikeskus Aavan työterveyshuollon ylilääkäri Timo Vänttinen.
– Flunssaa on enemmän kuin kesällä, mutta vielä puhutaan pienistä lukemista, Vänttinen sanoo.
Yleensä kotihoito riittää
Yleensä flunssa paranee kotihoidolla. Lääkäriin kannattaa mennä, jos tauti pitkittyy, kuumeilu kestää yli 4–5 päivää, sairastuneella on voimakasta yskää sekä hengenahdistusta ja yleisvointi on heikko.
On myös yksi asia, johon ihmiset eivät aina osaa kiinnittää huomiota, Vänttinen tietää. Jos sairastuneella ei ole kuumeen lisäksi muita oireita, kehottaa Vänttinen hakeutumaan lääkäriin.
– Flunssaan liittyy kurkkukipua, nuhaa tai yskää. Jos on pelkästään kuumetta, kannattaa hakeutua lääkäriin selvittääkseen, onko kyseessä flunssa vai jokin muu.
Tavallinen flunssa paranee ilman antibiootteja
Tavalliseen flunssaan lääkäriä ei tarvita. Silti flunssan takia hakeudutaan edelleen lääkäriin, vaikka hoito onnistuu kotona.
– Edelleen on aika paljon lääkärikäyntejä, joissa henkilöllä todetaan olevan flunssa, johon ei tarvita lääkärihoitoa, Vänttinen sanoo.
Lue myös: Influenssa vai flunssa? Lääkäri kertoo, miten ne erottaa
Syynä lääkärikäynneille on esimerkiksi työantajan vaatimukset sairasloman saamiseksi. Työterveyshuollossa moni työntekijä on pakotettu hakemaan sairaslomatodistus jo ensimmäisestä sairaslomapäivästä, Vänttinen kertoo.
– Olemme työterveyshuollossa suositelleet, että esimiehen luvalla vois olla jopa viisi tai seitsemän päivää poissa töistä.
Useimmat ihmiset tietävät hyvin kotihoito-ohjeet, eikä antibiootteja pyydetä lääkäriltä entiseen tapaan. Tavallinen flunssa parantuu ilman antibiootteja.
– Antibioottien hakeminen on minun mielestäni vähentynyt vuosituhannen vaihteesta. Ihmiset ovat tietosia siitä, että turhia antibioottikuureja ei kannata syödä, Vänttinen sanoo.
Kaiken A ja O on käsihygienia
Flunssan aiheuttaa virus, joita on noin parisataa erilaista, kertoo THL:n tartuntatautilääkäri Leif Lakoma.
Ratkaisevaa flunssan torjunnassa on käsihygienia ja oikeanlainen yskiminen.
– Pääasiassa flunssa tarttuu kosketus- ja pisaratartuntana. Tärkeää on oikeaoppinen yskintä, eli mielellään yskii käsivarteen eikä käsiin, Lakoma sanoo.
Jos flunssa kuitenkin iskee, kotihoito auttaa.
– Jos on kuumetta, voi ottaa kuumelääkettä, esimerkiksi parasetamolia. Kuumessa pitää muistaa juoda riittävästi nesteitä ja levätä, Lakoma kertoo.
Nuoret aikuiset sairastuvat herkästi
Flunssaan sairastuu kaikenikäisiä. On kuitenkin tiettyjä ryhmiä, joihin tauti tarttuu herkemmin, kertoo Vänttinen.
– Esimerkiksi nuorille aikuisille tulee flunssaa helpommin, sillä heille ei ole kehittynyt yhtä hyvää vastustuskykyä kuin vanhemmille ihmisille.
– On myös aika tavallista, että jos vanhemmat eivät ole saaneet vastustuskykyä, lapsi tuo taudit päiväkodista kotiin.
Vaikka nuoret aikuiset sairastavat enemmän, iäkkäämmillä taudit voivat olla terveydelle vaarallisempia kuin nuorille.
Hyvät säät hidastavat tautien leviämistä
Vielä ei eletä flunssakauden huippuaikaa, sillä suomalainen flunssakausi kestää loka-marraskuusta maalis-huhtikuulle, Vänttinen kertoo.
Hyvät säät voivat hidastaa tautien tarttumista.
– Ihmiset ovat hyvillä keleillä paljon ulkona ja tekevät työmatkoja muuten kuin julkisilla liikennevälineillä ja se jonkin verran jarruttaa tautien tarttuvuutta, Vänttinen kertoo.
Kelien kääntyessä kehnoksi ihmiset hakeutuvat sisätiloihin ja sisällä taudit tarttuvat tehokkaammin.