"Supo toimi fiiliksen perusteella"

Alpo Rusin lakitiimi hyökkäsi loppulausunnossaan väkevästi suojelupoliisia vastaan.

- Supolla ei ollut mitään konkreettista Alpo Rusia vastaan. Heillä oli vain fiilis, asianajaja Zacharias Sundström sanoi. Hän viittasi supon osastopäällikkö Harri Sarvannon kertomaan. Sarvanto oli sanonut, että hänellä oli fiilis Alpo Rusin syyllisyydestä.

Alpo Rusi vaatii valtiolta puolen miljoonan euron vahingonkorvausta maineensa lokaamisesta perusteettomalla vakoilututkinnalla.

Asianajaja Sundström kertoi suojelupoliisin tehneen tutkinnassa lukuisia virheitä.

- He eivät selvittäneet asiaa riittävästi. Olettamuksilla ei mennä esitutkintaan.

Rusin lakitiimin tarkoituksena oli kyseenalaistaa se, että supon vuonna 2002 aloittamalle tutkinnalle oli perusteet.

- Tutkinta alkoi vaikka Alpo Rusilla ei ollut mahdollisuutta edes toimittaa tietoja. Alpo Rusi ei edes voinut esimerkiksi vuonna 1973 luovuttaa stasille toimitettua aineistoa, koska hän ei ollut Helsingissä valtaosana niistä ajankohdista, kun asiakirjoja on annettu. Supon mukaan asiakirjat kuitenkin annettiin Helsingissä. Lisäksi Alpo Rusi oli harjoittelija. Ei hänellä ollut pääsyä luovutettuun materiaaliin.

- Tällaiset asiat olisi ollut helppo selvittää. Mitään konkreettista ei ollut.

- Supo ei ymmärtänyt stasin kortteja. Vielä valtionsyyttäjä Rautakosken syyttämättäjättämispäätöksessä todetaan, että peitenimi "Pekka" tarkoitti sekä Alpo että Jukka Rusia. Näin Stasi ei toiminut. Peitenimen takana oli aina vain yksi lähde. Tiedustelupalvelun pitää olla tietoinen tällaisesta perusasiasta, Sundström sanoo.

- Supo teki johtopäätöksiä, jotka johtivat karkeisiin virheisiin.

Sundström moitti myös valtiota tiedon levittämisestä.

- Alpo Rusin nimi oli F16-kortin perusteella vain supon tiedossa. Sieltä se on lähtenyt, vuoto oli laajamittainen Sundström jatkaa.

Lisäksi hän moittii valtiota ja supoa salailusta, kun se ei ole antanut asiasta riittäviä tietoja ja on näin pitkittänyt oikeudenkäyntiä.

Rusin lakitiimi vaatii yhteensä 313 000 euroa oikeudenkäyntikuluja. Tästä Zacharias Sundströmin toimiston osuus on 108 000 ja varatuomari Olli Santasen toimiston osuus 205 000 euroa.

Valtion asianajaja Aarno Arvela paljoksui summaa suoritukseen nähden. Arvela esitti 28 000 euron laskun.

Valtio: esitutkintakynnys ylittyi

Asianajaja Aarno Arvelan mukaan valtion näkökulmasta on selvää, että Rusi-jutussa syytä epäillä kynnys ylittyi, joten jutussa aloitettiin esitutkinta.

- Syytä epäillä kynnyksen mataluus on tiedossa. Esitutkinnassa selvitetään onko aihetta epäillä jota kuta. Asia siirretään syyteharkintaan edelleen syytä epäillä -kynnyksellä, Arvela sanoo.

- Vain täysi varmuus siitä, että rikosta ei ole tapahtunut, tai että jotain ei epäillä, johtaa poliisin taholta "ei rikosta" -päätökseen.

Valtio kiistää jyrkästi Alpo Rusin korvausvaatimuksen.

Arvela kysyi itseltään, oliko syytä epäillä törkeää vakoilua?

- Todistajat ovat kertoneen asiakirjojen suuresta määrästä ja niiden laadusta. Luovutuksia tapahtui 69-76. Nämä aiheuttivat epäilyksen törkeästä tekomuodosta.

Arvelan mukaan sillä, että supon päällikkö Seppo Nevala olisi maininnut presidentti Ahtisaarelle vanhentumisesta ei ole mitään merkitystä. Hänen mukaansa tämä on ollut rikostutkintaa, jossa tietoa tulee lisää koko ajan.

Miksi tutkinta kohdistui Alpo Rusiin?

- Knape ja Moilanen kertoivat faktapohjaisista tiedoista: muun muassa aiemmat tiedystelutiedot, F-kortit, aineiston laatu ja Peter Kellerin puhuttelu. Sarvannon lausumat olivat selvät. Kyse ei ollut mistään fiiliksestä, Arvela kertoo.

- Tässä on kyse siitä, että kantaja näkee asiat tietyllä tavalla ja uskoo niitä riittävästi toistamalla muuttavansa ne todeksi.

Arvelan mukaan suojelupoliisi on tutkinut jutun asianmukaisesti. Valtionsyyttäjän päätös on täysin lainmukainen. Oikeusasiamies ei ole laiminlyönyt mitään.

Tietovuotoa ei ole tapahtunut.

- Huhuja on liikkunut. Suojelupoliisi ei ole halunnut vahingoittaa Alpo Rusia, Arvela sanoo.

(MTV3/Jarkko Sipilä)

Lue Rusi-jutun taustaa