Mitä EU:n ilmastopaketti tarkoittaa Suomen kannalta? Ministerit vastasivat suorassa lähetyksessä

MTV Uutiset näytti tilaisuuden suorana lähetyksenä.

EU linjasi joulukuussa vähentävänsä päästöjään vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Komissio ehdottaa päästökauppaa laajennettavaksi merenkulkuun ja tietyin osin tieliikenteen ja rakennusten päästöihin.

Lue myös: Euroopan komissio esittelee tällä viikolla ilmastopakettinsa: Keskustan mielestä EU:n tulisi pitää näppinsä irti Suomen metsäpolitiikasta

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) sanoi tilaisuudessa, että EU-komission esittämällä päästökauppadirektiivin laajentamisella merenkulkuun voi olla merkittäviä vaikutuksia Suomen suhteelliseen kilpailukykyyn. Hän sanoo Suomen pitävän erittäin tärkeänä, että talvimerenkulku huomioidaan päästökaupassa.

–  Suomi pitää erittäin tärkeänä, että talvimerenkulku huomioidaan päästökaupassa. Jatkamme vaikuttamista tämän puolesta, Tuppurainen totesi.

Tuppuraisen mukaan on erittäin hyvä, että 2026 lähtien EU:ssa siirrytään järjestelmään, joka perustuu raportoituihin kasvihuonekaasupäästöihin ja nielujen aikaansaamiin poistumiin.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) peräänkuulutti, että tiukentuvat tavoitteet edellyttävät investointeja, ja tämä on otettava paketissa myös huomioon.

–  Tarvitaan luotettavaa, ennakoivaa sääntelyä ja teknologianeutraalia rahoitusta, hän sanoo.

Lintilän mukaan investointivarmuuden kannalta on selkeästi ongelma, että komission esityksessä avataan laajasti lainsäädäntöä, jonka toimeenpano on jäsenmaissa vielä kesken.

Ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) sanoi, että paketti vauhdittaa Suomen hiilineutraalius tavoitetta. Hallituksen tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035.

Osana laajaa ilmastopakettiaan Euroopan komissio esittää, että uusiutuvan energian kestävien lähteiden kriteerejä kiristetään. Komissio haluaa kiristää esimerkiksi sitä, millainen puuaines voi saada tukea uusiutuvan energian lähteenä.

EU haluaa muun muassa lisätä hiilinielujen määrää ja ylipäätään lisätä ylikansallista määräysvaltaa EU:n rajojen sisäpuolella oleviin metsiin. Esimerkiksi avohakkuut on mainittu menetelmänä, jota tulisi välttää.

Lue myös: Vihreiden Ohisalo olisi valmis luovuttamaan päätösvaltaa Suomen metsistä EU:lle ilmastotavoitteiden aikaansaamiseksi