Oppositio haukkuu hallituksen ilmastosuunnitelmaa rimanalitukseksi. Vastuuministeri on luonnokseen "ihan tyytyväinen".
Hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta odotetaan vielä sopua, mutta keskiviikkona valmistui luonnos keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta.
Opposition suunnalta se sai välittömän lyttäyksen.
Entinen ympäristöministeri Krista Mikkonen (vihr.) luonnehti suunnitelmaa todelliseksi rimanalitukseksi, joka ei sisällä juuri mitään uusia ilmastotoimia.
– Kaksi vuotta olemme odottaneet hallitukselta toimia päästöjen vähentämiseksi, mutta saaneet lähinnä päästöjä lisääviä toimenpiteitä, Mikkonen sanoo tiedotteessa.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala (kok.) ei allekirjoita opposition kritiikkiä.
– Suhteessa aiempaan toimia kuitenkin tehdään. Ei nyt voi sanoa, ettei ainakaan tehtäisi mitään, Multala sanoo STT:n haastattelussa.
Lue myös: Millaisia kesämyrskyjä tulevaisuudessa nähdään? Näin tutkijat vastaavat
Ministeri "Ihan tyytyväinen"
Suunnitelmassa on päätetty taakanjakosektorin päästövähennystoimista, joilla vastataan EU-velvoitteisiin.
Taakanjakosektoriin kuuluvat muun muassa liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen ja jätehuollon päästöt.
EU-velvoitteiden mukaisesti Suomen tulee vähentää taakanjakosektorin päästöjä vuoteen 2030 mennessä vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta.
Tällä hetkellä päästöt ovat vähentyneet noin 26 prosenttia.
Ministeri sanoo olevansa ilmastosuunnitelmaan taakanjakosektorin osalta "ihan tyytyväinen". Multalan mukaan suunnitelma sisältää merkittävän määrän uusia toimia, joilla päästään tavoitteeseen.
– Kyllä me nyt pyrimme tekemään toimia kaikilla sektoreilla ja teemmekin. Esimerkiksi kotimaan lentoliikenteessä tehdään ihan merkittävät päästövähennystoimet, Multala sanoo.
Taakanjakosektorin päästövähennysten tekeminen on hänen mukaansa vaikeaa maassa, jossa on pitkät välimatkat.
Lue myös: Hallituskiista: Ministeri Ranne kertoo, mikä ilmastostrategiassa hiertää
Kiristyksille tarvetta tulevaisuudessa
EU:n päästövelvoitteeseen tarvitaan noin 1,8 miljoonaa tonnia vähennyksiä hiilidioksidipäästöihin.
Hallituksen suunnitelmassa ilmastotoimilla saavutetaan 0,6 miljoonan tonnin nettovaikutus vuoteen 2030 mennessä.
EU-päästökaupan joustoilla kuitataan 0,7 miljoonaa tonnia. Lisäksi voidaan hyödyntää taakanjakosektorin aikaisempien vuosien ylijäämäyksiköitä tavoitteen saavuttamiseksi.
Mikkosen mukaan päästövähennyksiä tarvittaisiin vähintään kymmenkertainen määrä suunnitelmaan verrattuna.
– Käytännössä (Petteri) Orpon hallitus saattaa pysyä taakanjakosektorilla EU-velvoitteiden tahdissa, koska aiempina vuosina on kertynyt "ylijäämää", Mikkonen sanoo ja huomauttaa, että edellisen hallituksen suunnitelmasta päästövähennyksiä löytyi 5,6 miljoonan tonnin edestä.
Multala myöntää, että kiristyksille on tulevaisuudessa tarvetta.
– Totta kai on selvää, että kun edetään vielä pidemmälle eteenpäin vuosiin 2030–2040, silloin EU:n uudet tavoitteet vaativat kiristämään tahtia, Multala sanoo.
Lue myös: Suomen hiekkarannat ja rantaniityt ovat vaarassa kadota
Sähköautoja pienituloisille
Ilmastosuunnitelma sisältää erityisesti tukimuotoja autokannan ja liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Uusista toimista Multala nostaa esimerkiksi romutuspalkkiojärjestelmän.
Se sisältäisi pienituloisille suunnatun hankintatuen uuden tai käytetyn sähköauton hankintaan. Tuen edellytyksenä olisi vanhan auton romuttaminen.
– Sillä pystyttäisiin tukemaan autokannan uusiutumista, vähäpäästöistymistä, Multala sanoo.
Maataloudessa panostetaan muun muassa turvepeltojen päästövähennyksiin, kivennäismaiden hiilensidontaan ja lannankäsittelyn päästöjen pienentämiseen. Yhtenä keinona kiristetään biopolttoöljyn jakeluvelvoitetta.
– Jotta maatalouden kustannukset eivät nousisi, vähäpäästöisemmän polttoaineen käyttöä kompensoitaisiin maatalousyrittäjille, Multala sanoo.
Suunnitelman rahoitus on vielä osin auki. Osa siitä tulee EU:n sosiaalisesta ilmastorahastosta, mikä tarkoittaa sitä, että Suomen on hyväksytettävä suunnitelmansa EU:lla.
– Kokonaissummaa on mahdoton tässä vaiheessa vielä sanoa, ja osittain toimien mittakaava riippuu siitä, paljonko rahoitusta on käytettävissä esimerkiksi sosiaalisesta ilmastorahoituksesta, Multala sanoo.
Esimerkiksi romutuspalkkiojärjestelmästä päätettiin jo kevään puoliväliriihessä, mutta joidenkin toimien rahoitus on vielä auki myös kansallisella tasolla.
– Osittain rahoitus jää vielä päätettäväksi tulevissa budjettiprosesseissa, Multala sanoo.