Suomi tukee EU-komission päästötavoitetta.
EU-komissio esittää EU:n päästöjen vähentämistä 90 prosentilla vuoden 1990 päästöihin verrattuna vuoteen 2040 mennessä.
Esitys esiteltiin samalla viikolla, kun useat eurooppalaiset ovat tunteneet arjessaan lämpenevän ilmaston vaikutukset. Etenkin Etelä- ja Länsi-Euroopassa on koettu viime päivinä erittäin kuumia lämpötiloja.
Komissio on asettanut tavoitteen hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä, joten vuosi 2040 on välitavoite matkalla tähän. Vuoteen 2030 mennessä päästöjä olisi vähennettävä vähintään 55 prosentilla.
EU-komission mukaan uudella ilmastotavoitteella haluaan myös vauhdittaa vihreitä investointeja ja tehdä sijoittamisympäristöstä ennustettavampi niille.
– Kun eurooppalaiset tuntevat yhä enemmän ilmastonmuutoksen vaikutuksen, he odottavat toimia. Myös teollisuus ja sijoittajat haluavat selkeän suunnan. Tänään osoitamme halumme sitoutua Euroopan talouden hiilineutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen sanoi.
Lue myös: Euroopan hirmuhelteet huolestuttavat Pekka Poutaa – kuumuuden keskipiste siirtymässä
Joustoista kritiikkiä
Komissio on jo aiemmin esitellyt keinoja päästä ilmastotavoitteisiin, muun muassa puhtaan energian ohjelman.
Uusi esitys sisältää jäsenmaille mahdollisuuksia joustoihin, kuten kansainvälisten hiilikrediittien käytön. Käytännössä tämä tarkoittaisi päästövähennystoimien ulkoistamista kehittyviin talouksiin. EU-maat voisivat käytännössä rahoittaa päästövähennyshankkeita kolmansissa maissa ja kirjata päästövähennykset itselleen. Nämä voivat olla noin kolme prosenttia jäsenmaiden päästövähennyksistä.
Tämä on herättänyt jo jonkin verran kritiikkiä esimerkiksi kansalaisjärjestöiltä.
Maailman luontojärjestö WWF on esimerkiksi todennut tämän romuttavan EU:n kunnianhimon tasoa.
– Jos EU-maat rahoittavat kehittyvien maiden kaikkein halvimpia ilmastotoimia, se lisää entisestään kehittyvien maiden haasteita saavuttaa omia Pariisin ilmastosopimuksen mukaisia tavoitteitaan, sanoi WWF:n ilmasto-ohjelman johtaja Bernt Nordman aiemmin.
Suomi tukee tavoitetta
Ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multalan (kok.) mukaan Suomi tukee EU-komission ehdottamaa päästövähennystavaoitetta.
Multalan mukaan komission ehdotus on linjassa Suomen ennakkovaikuttamisen painopisteiden kanssa.
– Pitkäjänteinen ja johdonmukainen ilmastopolitiikka on tärkeää EU:n kilpailukyvyn kannalta ja se luo vakautta yrityksille tehdä investointeja puhtaisiin ratkaisuihin, Multala painottaa tiedotteessaan.
Multalan mukaan Suomen näkökulmasta on ollut tärkeää, että komission ehdotuksen mukaan maankäyttösektorin epävarmuudet tullaan huomioimaan vuoden 2040 tavoitteen toimeenpanossa.
Multalan mukaan Suomen näkökulmasta merkittävää on myös teknologianeutraalius eli se, että päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa ei aseteta etukäteen rajoituksia tai suosita tiettyjä teknologioita.
Lue myös: Näin ilmastonmuutos vaikuttaa jo Suomen luontoon: Tässä voittajat ja häviäjät
EU matkalla kohti vuoden 2030 tavoitetta
Komissio kertoi toukokuussa, että EU näyttää olevan matkalla kohti vuoden 2030 ilmastotavoitteensa saavuttamista.
Vuoteen 2030 mennessä unionin päästöt voivat vähentyä 54 prosentilla vuoden 1990 tasoon verrattuna. Arvio perustuu jäsenmaiden toimittamien energia- ja ilmastosuunnitelmien tarkasteluun. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että jäsenmaat toteuttavat kaikki nykyiset ja suunnitellut kansalliset toimenpiteet ja EU:n politiikkatoimet.
Päästöjä oli toukokuun arvion mukaan saatu leikattua jo 37 prosenttia vuoden 1990 tasosta.
Kansalaiset haluavat ilmastopolitiikkaa
Komission esitys menee nyt jäsenmaiden ja EU-parlamentin puntaroitavaksi. Poliittisen ilmapiirin muututtua osassa jäsenmaiden hallituksista ja myös EU–parlamentissa on noussut vastustusta ilmastotoimia vastaan ja esimerkiksi pyyntöjä niiden viivästyttämisestä. Edessä voi siis olla vielä paljon poliittista vääntöä.
Sen sijaan kansalaisilta ilmastotoimet saavat Eurobarometrin kyselyn mukaan runsaasti tukea. Kesäkuussa julkaistun kyselytutkimuksen mukaan 85 prosenttia EU:n kansalaisista pitää ilmastonmuutosta vakavana ongelmana ja 81 prosenttia tukee EU:n tavoitteita hiilineutraaliudesta vuoteen 2050 mennessä.