Euroopan komissio esittelee tällä viikolla ilmastopakettinsa: Keskustan mielestä EU:n tulisi pitää näppinsä irti Suomen metsäpolitiikasta

7:27
Katso video: Keskustalla ja vihreillä on näkemyseroja siitä, miten Suomi pääsee ilmastotavoitteisiinsa.

Euroopan komissio esittelee tällä viikolla uuden ilmastopakettinsa. EU haluaa muun muassa lisätä hiilinielujen määrää. Keskustan ja vihreiden puoluesihteerit keskustelivat tänään SuomiAreenassa siitä, miten puolueet suhtautuvat EU:n metsäpoliittisiin vaatimuksiin.

Vihreiden puoluesihteerin Veli Liikasen mukaan hiilen sidonta on ilmastopolitiikassa erittäin keskeisessä roolissa.

– On hyvä, että EU:n ilmastopaketissa on paljon erilaisia toimia. Niitä tullaan tarvitsemaan, ja Suomi hyötyy siitä, kun nämä pelisäännöt sovitaan yhteisesti kansainvälisesti. Jokainen maa joutuu tietysti ottamaan taakkaa ja jokaiselle maalle on erityisen kiperiä paikkoja, mutta on tärkeää, että kaikki ovat mukana, Liikanen sanoo.

Liikasen mukaan Suomessa pitäisi jatkossa huomioida entistä paremmin metsien ekologinen kestävyys. Samalla sen tulisi olla tasapainossa metsien taloudellisen kestävyyden kanssa.

– Tämä on intensiivisen metsätalouden maa ja sen on jättänyt jälkensä meidän luontoomme. Vihreät uskovat, että metsänhoidossa on mahdollista tasapainottaa taloudelliset ja työllisyysvaikutukset sen kanssa, että meillä on luontoa vielä tulevillekin sukupolville.

Keskusta ei halua muiden puuttuvan metsäpolitiikkaan

Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen on samaa mieltä siitä, että hiilinielut ovat tärkeässä osassa ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Pirkkalainen kuitenkin uskoo Suomen tietävän itse parhaiten, miten maan metsäpolitiikkaa kannattaa hoitaa, eivätkä muut maat saisi puuttua metsiä koskevaan päätöksentekoon.

– On tärkeää, että se pidetään omissa käsissä. Minusta olisi erikoista, jos muut maat tulisivat neuvomaan Suomea vaikkapa hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisessä. Sama koskee suomalaisia metsiä, me olemme parhaita päättämään näistä asioista kansallisesti.

Liikasen mielestä Suomen tulee sitoutua EU:n metsäpoliittisiin tavoitteisiin samalla tavalla kuin muihinkin jäsenmaiden yhteisiin tavoitteisiin.

Hänen mukaansa jokaisella maalla on omat haasteensa esimerkiksi hiilivoimasta luopumisen kanssa. Suomessa metsätalouden kestävyys on asia, jota tulee Liikasen mielestään tarkastella.

– Minusta on hyvä, että EU:sta tulee tähän kiritysapua, koska kokonaisuutta pitää myös hiilinielujen kehittämisen osalta tarkastella koko EU:n laajuisesti.

Ovatko ruuhkamaksut toimiva ilmastotoimi?

Suomen tavoitteena on vuoteen 2030 mennessä puolittaa liikenteen päästöt.

Seuraava merkittävä teko tämän tavoitteen saavuttamiseksi on keskustan Pirkkalaisen mielestä uusiutuviin polttoaineisiin panostaminen.

Niin sähköautojen latauspisteiden kuin biokaasun jakeluverkostoa tulisi hänen mukaansa laajentaa.

Polttoaineverotuksen korottamisen tai liikenneruuhkamaksujen sijaan Pirkkalainen keskittyisi etätyön lisäämiseen ja julkisen liikenteen kehittämiseen, mikä vähentäisi liikenteen päästöjä.

Liikanen on samalla linjalla julkisen liikenteen kehittämisestä. Lisäksi fossiilisten polttoaineiden käyttöä pitäisi vähentää.

Liikenneruuhkamaksuja on käytetty esimerkiksi Ruotsissa onnistuneesti. Liikanen muistuttaakin, että ruuhkamaksut mainitaan nykyisen hallituksen hallitusohjelmassa, joten kunnat voivat tulevaisuudessa ottaa ne käyttöön halutessaan.

– EU tasolta lähtien tulee avauksia sen suhteen, miten fossiilisia polttoaineita käyttävien ajoneuvojen askelmerkit tulevaisuuteen asetetaan esimerkiksi polttoaineiden hinnan osalta. Uskon, että 2030-luvulla nähdään se päivä, kun viimeinen fossiilista polttoainetta käyttävä auto tulee tehtaiden halleista ulos.

Liikanen uskoo, että ilmasto on keskeisessä roolissa myös ensi syksyn budjettiriihessä. Keskeiset kysymykset liittyvät esimerkiksi liikenteeseen, maankäyttöön ja maatalouteen.


Lue myös:

    Yhteistyössä:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja