Suomi voisi edetä Naton täysjäseneksi jo huhtikuun aikana – nämä askeleet ovat jäljellä Turkin ratifioinnin jälkeen

Turkin parlamentin odotetaan ratifioivan Suomen Nato-jäsenyyden – tällaisia ovat Nato-polun viimeiset metrit 4:39
Mitä Suomen nato-taipaleella tapahtuu Turkin ratifioinnin jälkeen? Katso videolta, mitkä ovat seuraavat vaiheet.

Parhaimmassa tapauksessa Suomesta voisi tulla Naton täysivaltainen jäsen vielä huhtikuun aikana.

Turkin parlamentti käsittelee viimeisenä Nato-maana Suomen Nato-jäsenyyden ratifioimista. Turkin parlamentin on aiemmin uutisoitu myös äänestävän asiasta tänään, mutta äänestys saattaa saattaa venyä.

Sen jälkeen, kun Turkin parlamentti on hyväksynyt Suomen jäsenyyden, on maan presidentillä Recep Tayyip Erdoğanilla 15 päivää aikaa vahvistaa laki.

Erdoğan voi siis teoriassa vielä vesittää käsittelyn hylkäämällä parlamenttinsa lakiesityksen, mutta hänen uskotaan päästävän Suomen viimein kärsimyksestään ja kohti jäsenyysprosessin loppukiriä. Erdoğan ilmoitti tukevansa Suomen jäsenyyttä tavatessaan tasavallan presidentti Sauli Niinistön Ankarassa maaliskuun puolivälissä.

Ensi viikon Naton ulkoministerikokoukseen Brysselissä Suomi osallistuu vielä tarkkailijajäsenenä, mutta parhaimmassa tapauksessa Suomesta voisi tulla Naton täysivaltainen jäsen vielä huhtikuun aikana.

Kokosimme viimeiset askeleet, mitä Suomen Nato-polulla vielä on. 

1. Hyväksymisasiakirjat Washingtoniin

Seuraavana askeleena on saada viimeistenkin Nato-maiden hyväksymisasiakirjat talletettua Yhdysvaltain ulkoministeriön arkistoon Washingtoniin.

Unkari on kertonut toimittavansa Suomen ratifiointipaperit Washingtoniin huomenna. Sitä ei vielä tiedetä milloin Turkki tekee saman, mutta aiempien prosessien perusteella voi arvata, että noin parin viikon päästä.

2. Stoltenbergin kutsu

Hyväksymisasiakirjojen saamisella Washingtoniin on suuri merkitys, sillä vasta sen jälkeen Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg voi lähettää Suomelle virallisen kutsun liittyä Naton jäseneksi. Nopeimmillaan Stoltenberg lähettää kutsun tunneissa ja hitaimmillaan päivissä.

Tämä Stolenbergin kutsu on siis eri kuin viime vuonna Madridissa esitetty Naton jäsenmaiden johtajien kutsu Suomelle ja Ruotsille.

3. Suomen ulkoministerin allekirjoitus

Kutsun saatuaan, Suomen ulkoministeri allekirjoittaa oman liittymiskirjansa, joka lähetetään jälleen eteenpäin Washingtoniin.

Liittymiskirjan vienee perille esimerkiksi Suomen suurlähettiläs Mikko Hautala, ellei joku Suomen valtionjohdosta lähde Yhdysvaltoihin liittymiskirjan saattueeseen.

4. Suomesta Naton täysjäsen

Suomesta tulee virallisesti Naton täysjäsen, kun Suomen Nato-liittymiskirja toimitetaan Yhdysvaltain ulkoministeriön haltuun Washingtonissa. Parhaimmillaan näin voisi tapahtua siis jo huhtikuun aikana.

Täysjäsenyyden jälkeen Suomella on 12 kuukautta aikaa liittyä Naton muihin sopimuksiin, jotka koskevat esimerkiksi Nato-joukkojen asemaa. Oman jäsenyyden myötä Suomen tulisi ratifioida myös Ruotsin jäsenyys.

Mikäli kaikki neljä viimeistä askelta etenevät mutkattomasti, Suomi osallistuisi Vilnassa järjestettävään Naton huippukokoukseen heinäkuussa jo Naton täysjäsenenä.

Lue myös:

    Uusimmat