Eduskunnasta kajahti tällä viikolla historiallinen yhteinen kädenpuristus nimeltään velkajarru. Tätä Pöllöraati ajattelee siitä.
Pohjustukseksi vielä, että velkajarrulla tarkoitetaan parlamentaarista sopimusta, jossa sovitaan julkisen talouden sopeuttamisesta vaalikausien yli jo ennen vaalikauden alkamista. Käytännössä siis jatkossa puolueet eivät pui sitä, kuinka paljon pitää säästää, vaan sitä, miten säästöt tehdään.
Sopimukseen ovat sitoutuneet kaikki eduskuntapuolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.
Lue lisää: Tätä velkajarru Suomelle tarkoittaa
– [Velkajarrulla] on potentiaalia muuttaa suomalaista talouspolitiikkaa jopa vuosikymmeniksi. Itse ajattelen, että vain potentiaalia – ei ole varmaa, että se muuttaa, toteaa MTV Uutisten politiikan toimittaja Alec Neihum.
Poliitikkojen tekemät sopimukset ovat kuitenkin usein alttiita muuttua, Neihum muistuttaa.
– Kehysmenettely sanoi poks. EU:n erilaiset taloussäännöt ovat sanoneet monta kertaa poks. Ei pidä aliarvioida poliitikkojen kykyä livetä näistä sopimuksista.
Lue lisää: Lue koko sopimus velkajarrusta
Nyt loppui "rahaa on" -politiikka
Talouselämän päätoimittajan Jussi Kärjen mukaan kyse on hyvästä työkalusta, joka ei kuitenkaan yksinään riitä.
– Nyt kun on löydetty jarru, niin Suomi-kärryyn pitää kyllä alkaa pikkuhiljaa löytää se kaasu. Ilman kunnon talouskasvua mennään velkajarru sylissä suohon.
Jos jotain hyvää velkajarrusta hakee, niin se, että puolueet pääsivät edes jostain yhteisymmärrykseen ja varsin nopeasti, ajattelee Uuden Suomen päätoimittaja Jenni Tamminen.
Toinen hyvä asia on se, minkälaisen viestin velkajarru lähettää niin luottoluokittajille kuin maailmalle yleisestikin.
Luottoluokittajien näkökulmasta Suomi -hallituksesta riippumatta - suhtautuu vakavasti taloustilanteeseen ja haluaa niittää velkaansa, joka myös saisi korot pysymään matalina, Neihum sanoo.
– Tämä on sellainen viesti maailmalle, että "rahaa on" -politiikka Suomessa on nyt ohi. Se on nyt monta vaalikautta tästä eteenpäin niukkuuden jakamista, Kärki lisää.
Ja nimenomaan monta vaalikautta, Kärki täsmentää Huomenta Suomessa. Ensin pitäisi saada Suomen velka 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen ja sen jälkeen pohjoismaiselle tasolle eli 40 prosenttiin. Suomen julkinen velka huiteli viime vuoden lopussa 82 prosentissa suhteessa bkt:hen.
– Kyllä sanon, että tässä voi ehtiä eläkkeelle ja muuallekin ennen kuin nämä asiat on hoidettu, Kärki letkauttaa.
– Ehtiikö sinun tukkasi harmaantua ennen sitä, Huomenta Suomen juontaja Ivan Puopolo heitti harmaapäiselle Kärjelle.
Neihumin mukaan joissakin laskelmissa on todettu, että 40 prosentin velkasuhteeseen päästäisiin arviolta vuonna 2087.
– Nuoremmatkin kansanedustajat ovat jo varmasti silloin vähintään eläkkeellä.
Kommentissa on annos sarkasmia. Nykyisen eduskunnan nuorin kansanedustaja, Olga Oinas-Panuma (kesk.) on syntynyt vuonna 1999. Hän on nyt 26-vuotias, vuonna 2087 hän olisi 88.
Vasemmistoliitto jäi yksin rannalle
Kaikki muut puolueet sitoutuivat velkajarruun, paitsi vasemmistoliitto. Mitä se kertoo puolueesta?
Uuden Suomen Jenni Tammisen mukaan vasemmistoliiton poisjääminen ei sinänsä ole yllättävää, sillä yleensä on aina yksi puolue, joka ei lähde leikkiin mukaan.
– Herättää kuitenkin jatkon kannalta kysymyksiä hallitusyhteistyöstä.
Lue myös: Kokoomuksen Paasi: "Vasemmiston DNA:han kuuluu tietynlainen Eldorado-ajattelu"
Erityisesti kysymys herää siinä vaiheessa, jos Sdp nousee pääministeripuolueeksi. Puolue on jo pidemmän aikaa ollut kannatetuin puoluekannatusmittauksissa. Tuoreimmassa mittauksessa Sdp:tä kannatti 24,8 prosenttia, Helsingin Sanomat kertoi keskiviikkona.
– [Sdp:n puheenjohtaja Antti] Lindtman varmaan haluaa pitää kaikki erilaiset hallituspohjavaihtoehdot olemassa, jos hän on pääministeripaikalla. Mutta kokoomukselle ja keskustalle on varmaan erittäin vaikeaa mennä vasemmistoliiton kanssa samaan hallitukseen, jos tällä vasemmistolla ei ole edes jarrua, Talouselämän Kärki pohtii.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) totesi MTV Uutisille pian sen jälkeen, kun velkajarrusopimuksesta oltiin päästy yhteisymmärrykseen, että olisi vaikea ajatella jatkossa hallituksessa sellaista puoluetta, joka ei ole sitoutunut velkajarruun.
3:55
MTV Uutisten Neihum näkee, että sinipunan eli kokoomuksen ja Sdp:n yhteishallitus ja punamullan eli Sdp:n ja keskustan yhteishallituksen todennäköisyys kasvoi tilanteen myötä, sillä Sdp sitoutui "talouskurilinjaan".
Lue myös: STT:n tiedot: SDP:n Mäkynen jätti eriävän mielipiteen velkajarrupäätöksestä
Neihum lisää vielä, että vihreille sopimus oli keskeinen.
– Ja jopa vedenjakajapäätös, että ovatko he suunnannäyttäjinä johonkin aivan uudenlaiseen politiikkaan. Ja nyt he tekivät sen päätöksen, että lähdetään mukaan velkajarruun ja tiedän, että se on siellä kentällä napinaa aiheuttanut ja tulee aiheuttamaan.
Kärki sivaltaa, että vihreissä velkajarrun nimi muuttui: ei velkajarru, vaan talouden turvavyö.
– Mutta se on hyvä kysymys, että olisiko Sanna Marinin Sdp mukana velkajarrussa? Tamminen heittää ilmoille.
Pöllöraadin trio vastasi yhteen ääneen: "Ei".