Tässä on velkajarrusopimus sanasta sanaan | MTV Uutiset
Tästä puolueet tarkalleen sopivat historiallisessa sovussa – lue koko sopimus velkajarrusta
1:35Katso video: Talouden velkajarrusta syntyi sopu – mitä tästä seuraa?
Julkaistu 14.10.2025 18:02
Juha Kaija
juha.kaija@mtv.fi
Eduskuntaryhmät vasemmistoliittoa lukuunottamatta hyväksyivät tänään sopimuksen niin sanotusta velkajarrusta. MTV Uutiset julkaisee sopimuksen kokonaisuudessaan.
Parlamentaarinen sopimus julkisen talouden hoitamisesta
Sopimuksen tavoite
Tämän sopimuksen tavoite on varmistaa hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksen kestävyys pitkäjänteisellä ylivaalikautisella sitoumuksella ja menettelyillä.
Allekirjoittaneet eduskuntaryhmät sitoutuvat tämän sopimuksen sisältöön sekä edistämään kestävää julkisen talouden hoitoa yhteisymmärryksessä.
Sitoutuminen lakiin julkisen talouden hoitamisesta sekä EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin
Kukin hallitus noudattaa ohjelmissaan ja niiden toimeenpanossa lakia julkisen talouden hoitamisesta (jatkossa ”fipo-laki”) sekä kaikkia EU:n finanssipoliittisia sääntöjä ja niihin liittyviä ratkaisuja.
Osapuolet ovat sopineet, että lausunnolla olleeseen lakiehdotukseen tehdään alla olevat muutokset.
1 § Julkisen taloudenhoidon pitkän aikavälin tavoite
Julkisen taloudenhoidon tavoitteena on, että julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen on enintään 60 prosenttia ja pitkällä aikavälillä 40 prosenttia. Julkisen talouden hoitamisen on edistettävä tavoitetta.
3 § Julkisen talouden hoitoa ohjaavien tavoitteiden asettaminen
Julkisen talouden hoitoa ohjataan valtioneuvoston asettamilla valtion- ja paikallishallinnon yhteenlaskettua nimellistä rahoitusasemaa koskevilla tavoitteilla.
Vaalikauden neljän vuoden tavoite asetetaan vaalikauden alussa vaalikauden viimeiselle vuodelle. Ylivaalikautinen kahdeksan vuoden tavoite asetetaan keskimääräisenä rahoitusasemana vaalikauden puoliväliin mennessä tulevalle kahdeksan vuoden ajanjaksolle.
Valtioneuvoston on asetettava rahoitusasematavoitteet siten, että
1) ne edistävät Euroopan unionin toiminnasta tehtyihin sopimuksiin liitetyssä pöytäkirjassa 12 mainittujen alijäämää ja velkaa koskevien viitearvojen noudattamista;
2) tavoitteet täyttävät vähintään 2 §:ssä mainitun suunnitelman mukaiset sitoumukset; ja
3) vaalikauden tavoite edistää ylivaalikautisen tavoitteen saavuttamista;
4) ylivaalikautinen tavoite on asetettava siten, että julkisyhteisöjen velan suhteessa bruttokansantuotteeseen arvioidaan laskevan kahdeksan seuraavaa kalenterivuotta kattavan tarkastelujakson aikana kohti 1§:ssä mainittua julkisen talouden pitkän aikavälin tavoitetta keskimäärin vähintään 0,75 prosenttiyksikköä vuosittain tai pysyvän tavoitetta pienempänä.
Valtioneuvosto asettaa [valtiovarainministeriön esittelystä] vaalikauden alussa parlamentaarisen työryhmän valmistelemaan samalla vaalikaudella asetettavaa ylivaalikautista tavoitetta ja seuraavalla vaalikaudella asetettavaa vaalikauden tavoitetta.
Tämän pykälän 2 momentin 3 ja 4 kohdassa säädetyistä ehdoista voidaan poiketa väliaikaisesti poikkeuksellisissa kriisitilanteissa, joihin valtioneuvosto ei voi vaikuttaa ja joilla on merkittävä vaikutus julkiseen talouteen, edellyttäen, että poikkeaminen ei vaaranna julkisen talouden kestävyyttä pitkällä aikavälillä.
Jäljempänä 7 §:ssä tarkoitettu finanssipolitiikan valvoja tekee arvion poikkeamiselle esitetyistä perusteluista, poikkeamisen kestosta ja suuruudesta sekä tämän vaikutuksesta julkisen talouden kestävyyteen.
4 § Julkisen talouden suunnitelma ja valtion talousarvio
Lisätään pykälän loppuun virke: ”Ylivaalikautinen tavoite asetetaan vaalikauden puolivälissä laadittavassa julkisen talouden suunnitelman tarkistuksessa.”
5 ja 6 § koko julkisen talouden kuluvan tai seuraavan vuoden arvioitu nimellinen rahoitusasema suhteessa bruttokansantuotteeseen on heikompi kuin -2,5 prosenttia.
9 § Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2026.
Sen 3 §:n 2 momentin 3 kohta, 5 §:n 2 momentin säännös, jonka mukaan valtioneuvosto ryhtyy tarpeellisiksi katsomiinsa julkisen talouden vakautta ja kestävyyttä korjaaviin toimenpiteisiin, jos koko julkisen talouden kuluvalle tai tulevalle vuodelle arvioitu nimellinen rahoitusasema suhteessa bruttokansantuotteeseen on heikompi kuin -2,5 prosenttia, 4 §:n säännös, jonka mukaan ylivaalikautinen tavoite asetetaan vaalikauden puolivälissä laadittavassa julkisen talouden suunnitelman tarkistuksessa ja 6 §:n 2 momentin toisen virkkeen säännös, jonka mukaan finanssipolitiikan valvoja ottaa arvioinnissaan huomioon erityisesti, onko koko julkisen talouden kuluvalle tai tulevalle vuodelle arvioitu nimellinen rahoitusasema suhteessa bruttokansantuotteeseen heikompi kuin -2,5 prosenttia, tulevat kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2031. Lain 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu ylivaalikautinen tavoite asetetaan ensimmäisen kerran 4 §:stä poiketen vaalikauden 2027 ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa.
Sen asettamista koskeva 3 §:n 2 momentin 4 kohta tulee voimaan vasta 1.1.2033.
Fipo-lain 3 § mukaiset rahoitusasematavoitteet valmistelee parlamentaarinen työryhmä. Parlamentaarinen työryhmä nimitetään kunkin vaalikauden alussa.
Valtiovarainministeriö vastaa työryhmän muodollisesta asettamisesta.
Parlamentaarisen työryhmän puheenjohtajan nimeää suurin hallituspuolue ja varapuheenjohtajan suurin oppositiopuolue.
Työryhmässä on edustus kaikista eduskuntaryhmistä.
Työryhmän sihteeristönä toimii valtiovarainministeriö.
Työryhmä kuulee työnsä aikana Talouspolitiikan arviointineuvostoa ja harkintansa mukaan muita asiantuntijoita.
Työryhmän tulee varmistaa, että sen ehdotus perustuu parhaaseen mahdolliseen käytettävissä olevaan tietoon ja asiantuntemukseen.
Rahoitusasematavoitteiden tulee perustua valtiovarainministeriön riippumattomaan makrotalousennusteeseen.
Työryhmä asetetaan ilman turhaa viivytystä hallituksen muodostamisen jälkeen. Ensimmäinen työryhmä asetetaan lokakuussa 2025.
Työryhmän tehtävinä on: • seurata Suomen talouden kehitystä julkisen talouden kestävyyden ja asetettujen tavoitteiden sekä muusta lainsäädännöstä tulevien velvoitteiden näkökulmasta. • asettaa julkisen talouden ylivaalikautinen rahoitusasematavoite 8 vuodelle. • asettaa rahoitusasematavoite seuraavalle vaalikaudelle (4v) • seurata rahoitusasematavoitteen toteutumista vuosittain. • osana talouden seurantaa käsitellä mahdolliset finanssipolitiikan valvojan fipo-lain mukaiset raportit poikkeamista, poikkeaman syyt sekä valtioneuvoston selostus mahdollisista poikkeamista ja valvojan huomioista. • seurata tämän sopimuksen toteutumista. • arvioida julkisen talouden hoitamista koskevan lainsäädännön muutostarpeita.
Kulloinkin asetetun rahoitusasematavoitteen tulee täyttää fipo-laissa ja EU-säännöissä mainitut edellytykset. Julkisen talouden tunnuslukuja ei saa keinotekoisesti parantaa omaisuuden myyntituloilla tai muilla keinoilla. Parlamentaarinen työryhmä asettaa omaisuuden myyntitulojen hyödyntämiseen hyväksyttävän liikkumavaran.
Kukin hallitus laatii oman suunnitelman rahoitusasematavoitteen saavuttamiseksi. Päätösten tulee perustua valtiovarainministeriön riippumattomasti laadittuihin vaikutusarvioihin julkisen talouden vaikutuksista. Ministeriön kykyä laaja-alaisiin vaikutusarvioihin vahvistetaan ja kehitetään.
Ensimmäinen ylivaalikautinen tavoite asetetaan poikkeuksellisesti kahdeksan vuoden sijaan vuosille 2027-2033. Vaalikauden 2027-2031 rahoitusasematavoite ja vuoteen 2033 yltävä ylivaalikautinen tavoite asetetaan parlamentaarisessa työryhmässä helmikuun 2026 loppuun mennessä ja asetetaan muodollisesti vaalikauden 2027 ensimmäisessä julkisen talouden suunnitelmassa.
Sen jälkeen keskipitkän aikaväli eli 8 vuoden rahoitusasematavoite asetetaan aina vaalikauden puolivälissä kyseisen vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
Poikkeaminen kriisitilanteessa
Valtioneuvoston päätöstä poikkeuksellisen kriisin olosuhteiden täyttymisestä on käsiteltävä parlamentaarisessa työryhmässä.
'Suomea kohtaavan merkittävän, yllättävän ja poikkeuksellisen kriisin olosuhteissa parlamentaarisessa kokouksessa voidaan sopia, että tämän sopimuksen kansallisista reunaehdoista poiketaan väliaikaisesti.
Kriisiin vastataan siinä laajuudessa, mikä on välttämätöntä.
Työryhmän on kuultava Talouspolitiikan arviointineuvostoa siitä ovatko poikkeamiselle esitetyt syyt asianmukaisia ja riittäviä.
Finanssipolitiikan valvojan riippumattomuus
Finanssipolitiikan valvojan riippumattomuus, resursointi ja riittävä mandaatti varmistetaan lainsäädännössä.
Sopimuksen tarkastelu
Tämän sopimuksen toteutumista seurataan vaalikausittain ja sopimusta voidaan muuttaa, mikäli muutoksen takana ovat puolueet, jotka edustavat vähintään 3/4 kansanedustajan määrästä.
