Velkajarrulla tarkoitetaan parlamentaarista sopimusta, jossa sovitaan julkisen talouden sopeuttamisesta vaalikausien yli. Sopimuksen ovat allekirjoittamassa lähes kaikki eduskuntapuolueet Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta.
Eduskuntapuolueet ovat sopimassa nyt siitä, kuinka paljon julkista taloutta olisi sopeutettava vaalikausien yli. Mukana on niin nykyisiä hallitus- ja oppositiopuolueita.
Sopeutuskeinoista ei sovita vaan niistä päättävät aina hallitusvastuuseen eduskuntavaalituloksen pohjalta nousevat puolueet.
Vaalikampanjoissa ei siis enää väitellä juurikaan siitä, kuinka paljon sopeutusta on tehtävä vaan siitä, millä keinoilla sopeutukset saadaan aikaan. Sopeutuksen määrästä sovitaan jo ennen vaalikampanjoiden alkua.
Puolueiden olisi näin eduskuntavaalikampanjoitaan varten luotava uskottava keinovalikoima leikkauksista tai veronkorotuksista, joilla tavoitteeseen päästään.
Puolueiden on hankala lupailla suuria menolisäyksiä ilman, että ne myös esittävät säästökohteita tai suuria veronkiristyksiä. Velkajarrun myötä säästäminen on julkisen talouden henki myös lähitulevaisuudessa.
Näillä näkymin velkajarru-sopimukseen tehdään myös poikkeuslausekkeita, joiden mukaan kriisitilanteissa sopeutustavoitteista voitaisiin joustaa. Esimerkiksi koronakriisin aikana valtio velkaantui paljon, kun poikkeusoloissa oli muun muassa tuettava yrityksiä ja hankittava rokotteita.
Lue myös: Vihreät mukana velkajarrussa, vasemmistoliitto ei
Huoli hyvinvoinnista taustalla
Velkajarru luodaan, koska EU edellyttää jäsenmailtaan tarkkaa taloudenpitoa.
Taustalla on kuitenkin myös huoli Suomen hyvinvointipalveluiden rahoituksesta.
Julkinen talous on velkaantunut, väestö ikääntyy ja Venäjän takia puolustusmenoja on kasvatettava.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen ja puolustusmenojen kasvun takia julkisen talouden sopeuttaminen on Suomessa kova urakka.
Myös seuraavien hallituksien on tehtävä miljardiluokan sopeutuksia. Tänään iltapäivällä kuullaan, kuinka suurista summista puhutaan.
Lakiesityksen ensimmäisessä versiossa luki, että velkajarrun myötä julkisyhteisöjen velka suhteessa bruttokansantuotteeseen olisi korkeintaan 40 prosenttia. EU:n vaatima taso olisi kuitenkin löysempi: 60 prosenttia velkaa bruttokansantuotteesta.
Tiukka tavoite on herättänyt huolta siitä, että Suomi saattaisi kovalla säästämisellä aiheuttaa itselleen lisää talousvaikeuksia.
Puolueet ovat nyt hakeneet kompromissia sopeutuksen tasosta ja kertovat ratkaisusta kello 14.30. MTV näyttää tiedotustilaisuuden suorana lähetyksenä.
Vasemmistoliitto on jäämässä sopimuksesta joka tapauksessa ulkopuolelle, mutta jatkaa parlamentaarisessa ryhmässä työskentelyä jatkossakin.
Milloin kunnolla voimaan?
Velkajarrua on arvosteltu myös siitä, että se saattaa olla valvotusti voimassa vasta vuodesta 2031 alkaen. Pitkää siirtymäaikaa on perusteltu puolustusmenojen kasvattamisella. Toki jo myös seuraavaa, vuonna 2027 aloittavaa hallitusta sitovat esimerkiksi EU-säännöt liiallisen alijäämän suitsimisesta.
Eri arvioissa seuraavan hallituskauden sopeutustarpeen on sanottu olevan 8-9 miljardin euron luokkaa.
Toistaiseksi on puhuttu siitä, että velkasuhteen lasku olisi vähintään 1 prosenttiyksikkö vuodessa kahdeksan vuoden aikana.
Velkajarrun toteutumista valvoisi talouspolitiikan arviointineuvosto. Jos arviointineuvosto toteaisi, ettei hallitus pääse velkatavoitteeseen, hallituksen olisi korjattava päätöksiään tai annettava tilanteelle uskottava selitys.