EU-komissio on esitellyt vuoteen 2030 asti ulottuvan puolustuksen tiekartan. Droonimuuri on laajentumassa koko EU:n alueelle, mikä ei myöskään ollut Suomen toive.
EU-komissio haluaa, että EU:n aluetta suojaava droonipuolustusjärjestelmä olisi jo täysin toimintavalmiudessa vuoden 2027 loppuun mennessä.
Myös droonimuurina tunnettu hanke on osa komission torstaina esittelemää "puolustuksen tiekarttaa" eli puolustuksen vahvistamissuunnitelmaa, joka ulottuu vuoteen 2030. Komission mukaan tämä on raja, johon mennessä EU:n on oltava valmiina vastaamaan kaikenlaisiin aggressioihin ja luomaan riittävä pelote vastustajilleen.
– Militarisoitunut Venäjä muodostaa näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa jatkuvan uhan Euroopan turvallisuudelle, komissio toteaa.
Droonimuurihanketta rukattiin
Alun perin tarkoituksena oli, että droonimuuri tulisi suojaamaan Suomea ja muita EU:n itärajan valtioita. Tarkoituksena on kehittää EU:lle monitasoinen ja teknologisesti kehittynyt järjestelmä droonien havaitsemiseen, jäljittämiseen ja tuhoamiseen.
Nyt näyttää siltä, että droonipuolustusjärjestelmä on laajentumassa koko Euroopan suojaksi, mistä puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) esitti keskiviikkona varauksia Naton puolustusministerikokouksessa. Hänestä EU:n niukat resurssit tulisi kohdistaa ennen kaikkea Suomen kaltaisiin rajamaihin.
– Kaikkienhan pitäisi ymmärtää, että Venäjän uhka on suurimmillaan Venäjän rajamailla, hän sanoi.
EU:n ulkosuhteiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi torstaina, että suunnitelmia muutettiin, koska osa eteläisistä jäsenmaista nosti esille huolia omasta turvallisuudestaan.
– Droonit voivat tulla myös esimerkiksi mereltä sota-aluksista, Kallas sanoi Brysselissä.
Rahoitus auki
Myös droonimuurin rahoitusmalli on yhä kysymysmerkki. Suomi on toivonut, että kaikki EU:n jäsenmaat kantavat kortensa kekoon muurin rahoittamiseksi.
– Kun mekin olemme osoittaneet solidaarisuutta 20 vuoden ajan Euroopan unionissa taloudellisesti eteläisempään Eurooppaan, niin nyt on aika solidaarisuudelle turvallisuudessa. Tämä on yhteinen asia. Suomella, Pohjois-Euroopan mailla ja Itämeren mailla on kaikki oikeus vaatia solidaarisuutta tässä, pääministeri Petteri Orpo (kok.) linjasi syyskuussa.
Suomen aloite kohtasi kuitenkin nihkeyttä, eivätkä monet jäsenmaat olleet halukkaita lompakkojensa avaamiseen.
Komission korkea virkamies totesi keskiviikkona, että droonijärjestelmän rahoitukseen voidaan käyttää esimerkiksi aiemmin esiteltyä 150 miljardin euron Safe-puolustuslainavälinettä, jonka käyttöön myös Suomi on ilmaissut alustavan kiinnostuksensa. Virkamies ei myöskään sulkenut pois mahdollisuutta, että muuria rahoitettaisiin osin myös yhteisistä EU-varoista. Asia on kuitenkin jäsenmaiden päätettävissä.
Lisäksi varoja voisi olla tarjolla tulevasta EU:n puolustusteollisuusohjelmasta. Se ei kuitenkaan ole vielä edes olemassa, ja sen budjetti on vain 1,5 miljardia.
Odotettavissa onkin, että muurin rahoituksesta on luvassa vääntöä ennen kuin rahoituksesta saadaan sovittua.
Lippulaivahankkeita käyntiin
Droonihanke on yksi komission torstaina ehdottamista lippulaivahankkeista, joihin lukeutuvat myös EU:n itäisten rajavaltioiden puolustuksen kehittämiseen tarkoitettu valvontajärjestelmä "Eastern Flank Watch" ja ilmapuolustuksen ja avaruusohjelman kehittäminen.
Jäsenmaat voivat osallistua lippulaivahankkeisiin oman tahtonsa mukaan, ja päävastuu puolustuksesta ja sen suunnittelusta on yhä jäsenmailla. Komission rooli taas on koordinoida ja avustaa rahoitusmallien pohdinnassa.
Orpo: Venäjältä pysyvä uhka
Pääministeri Petteri Orpo kommentoi eduskunnassa EU:n suunnitelmaa EU-komission tiedotustilaisuuden ollessa vielä käynnissä.
– Suomen tavoitteet ovat siinä erittäin hyvin sisällä, Orpo sanoi droonimuurista.
Orpo korosti, että EU:n nyt julkaistavassa suunnitelmassa ei ole kyse pelkästään droonimuurista. Kyseessä on varautuminen Venäjän aiheuttamaa pysyvää uhkaa vastan.
– On erittäin tärkeää, että siinä näkyy lähtökohtana Venäjä, että se uhkaa Eurooppaa.