Pöllöraati summaa hallituksen budjettiiviikon: “Koronan vuoksi hallitus sai tehdä sitä enemmän mitä se olisi halunnut muutenkin”

Hallituksen ilmastotoimiin liittynyt eripura painoi budjettineuvottelut yliajalle, vaikka rahanjaon kokonaiskuvasta oltiin jo varsin samanmielisiä. Pääministeri Sanna Marin (sd.) jokseenkin poikkeuksellisesti lähti oman hallituksensa neuvotteluista keskiviikkona iltapäivästä ja määräsi vihreät ja keskustan ratkaisemaan itse kiistansa.

Poliitikan toimittaja Jari Korkin mukaan kyseessä olivat kuitenkin tavalliset neuvottelut. Tosin hallituksen kestävyys ratkaistiin Korkin mukaan jo viime keväänä.

– Silloin oli se kehysriihi, joka muuttui todellisiksi hallitusneuvotteluiksi. Siinä oli kaiketi hetken aikaa sellainen tilanne, että toimijat itsekin ajattelivat, että hallitus kaatuu. En pidä tätä näytelmänä vaan tavallisena budjettiriihenä, johon kuuluu asioista neuvottelu. Mutta ei hallitus minusta kaatumassa ollut, Korkki analysoi.

MTV uutisten uutispäätoimittaja Ilkka Ahtiainen asettui eri kannalle. Hänen mukaansa viikolla nähtiin juurikin poliittinen ilmastoteemainen näytelmä, jonka mielekkyyttä tavalliselle politiikan kuluttajalle voi vain arvailla.

– Maailmassa päästöt kasvavat, Suomi vähentää. Se, että jostain megatonnien desiileistä puhutaan, niin se ainakin itselleni oli aika vieraannuttavaa ja siinä mielessä aika näytösluontoista, Ahtiainen toteaa.

Lue myös: Tutkija: Hallituksen ilmastosolmua kiristivät menneet kuntavaalit – ”Odotettavaa oli, että kiistoja tulee”

Riiheen lähtiessä päästövähennyspäätöksiä puuttui vielä arviolta 11 megatonnin verran. Pattitilanne raukesi torstaina ja hallitus sopi lopulta ilmastotoimista, jotka vähentävät päästöjä noin 14–15 megatonnia vuoteen 2035 mennessä.

Pöllöraadissa vierailleen Hufvudstadsbladetin päätoimittajan Erja Yläjärven mielestä päästöihin liittyvät termit ja määreet ovat paikoin liian vaikeita hahmottaa.

– Se mikä on tavalliselle ihmiselle ja lähes asiantuntijalle vaikea ymmärtää, että paljonko Suomi haluaa näitä päästöjä vähentää. Suomi on sitonut päästövähennystavoitteensa siihen, että paljonko meillä on hiilinieluja, jotka eivät myöskään ole mikään staattinen yksiselitteinen asia. Niitä voidaan saada vähän erikokoisiksi laskemalla eri tavalla, Yläjärvi pohtii.

"Niin minäkin olisin tehnyt"

Sanna Marinin päätös poistua neuvotteluista ja vastuuttaa ilmastokiistelijät keskinäiseen ratkaisuun ei kirvoita raatilaisissa kovin suurta kritiikkiä. Ratkaisumalli on tuttu muun muassa Euroopan unionista.

– Niin minäkin olisin tehnyt, Korkki naurahtaa

– Näinhän on toimittu pitkään esimerkiksi Euroopan unionissa, jossa joillain tietyillä jäsenmailla näkökannat ovat hirveän kaukana. Kyllä niitä sitten patistellaan ja jätetään kahdestaan asioita ratkomaan jonkun vetämänä. En osaa pitää tätä sellaisena, että nyt hän luovutti johtajuuden kokonaan, Yläjärvi sanoo.

– Mielestäni se oli taitava veto. Toisaalta Marin oli poissa kuvioista toista kuukautta kesällä. Siinä mielessä hän oli jo ollut mielestäni tarpeeksi poissa. Tämä johti sitten ehkä siihen, että koronasta vapautuminen alkoi hieman hitaammin, kuin mitä se olisi voinut alkaa, Ahtiainen kritisoi.

Lue myös: Pääministeri Marin puolusti suorassa lähetyksessä hallituksensa työllisyystoimia – selitti myös katoamistaan Säätytalolta

Hallituksen budjetti on kasvattamassa valtionvelkaa miljardikaupalla. Riihen jälkeen esitelty ensi vuoden budjetti on yhteensä 64,8 miljardia, josta 6,9 miljardia euroa on uutta velkaa.

Pöllöraadissa peräänkuulutetaan nyt malttia, sillä ainakaan koronapandemian varjolla velkamäärän ei toivottavaisi enää kasvavan.

– Mielestäni ensi vuonna sen päälle ei pitäisi laskea enää mitään. Korkeintaan joitakin satoja miljoonia, muttei miljardeja. Pitäisi ainakin avata kansalaisille, mikä on se koronan osuus tässä, Yläjärvi summaa.

Korkin mielestä, jos Suomi tosiasiallisesti on noususuhdanteessa, niin silloin pitäisi miettiä velan lyhentämisen aikataulua. Ahtiainen puolestaan suomii hallituksen velkaintoa.

– Tälle hallitukselle määritelmällisesti velanotto ei ole ollut ongelma. Se lukee hallitusohjelmassakin. Ei ehkä ihan niin suoraan, että otetaan lisää velkaa. Mutta suhde on ollut niin erilainen, kuin mitä se on ollut aiemmilla hallituksilla. Koronan vuoksi hallitus sai tehdä sitä enemmän, kuin mitä se olisi halunnut tehdä muutenkin, Ahtiainen täräyttää.

Lue myös: Oppositio grillasi hallitusta budjetista: "Miksi otatte 7 miljardia velkaa"

Pöllöraadissa kummeksutaan hallituksen työtapaa lykätä joitakin päätöksiä tuleviin neuvotteluhin. Tällä kertaa ensi keväälle työntyivät suuret työllisyyspäätökset.

– Vielä hetki sitten työllisyyteen liittyvät rakenteelliset muutokset olivat keskustalle aivan hirmuisen tärkeitä, elämän ja kuoleman kysymys. Ja nyt ne olivatkin aivan helppoja, Korkki ihmettelee.

Hallitus siirsi suuret työllisyyspäätökset ensi keväälle. Sanna Marinin mukaan budjettiriihessä keskityttiin nopeavaikutteisiin työllisyystoimiin, jotka auttavat työvoimapulaan. Helmikuussa hallituksen pitäisikin punoa kasaan 110 miljoonan euron työllisyyspaketti.

Seuraavat vaalit häämöttävät

Pöllöraadissa ei luoteta siihen, että hallitus viimeisissä neuvotteluissaan ennen lähitulevaisuudessa kajastavia vaaleja käärisi hihojaan, ainakaan merkittävien konkreettisten toimien takia.

– Kun ensi vuoden keväällä ollaan kehysriihessä, niin hups keikkaa, siellä häämöttävät jo seuraavat eduskuntavaalit… Kuka kuvittelee ihan oikeasti, että joku hallitus viimeisessä oikeassa kehysriihessään ennen vaaleja alkaa tehdä jotain, Korkki summaa.