Suomesta keskeinen ravuntuotantomaa?

Suomessa - kuten koko Euroopassa - on jatkuva alijäämä ravuista. Markoissa tuon Euroopan alijäämän on arvioitu olevan jopa puolen miljardin markan luokkaa. Pirkanmaalla on nyt käyty kiinni tähän markkinarakoon. Kovan suosio saavuttaneet ruokaravun viljelykurssit jatkuvat tänään. Niiden avulla kannustetaan yrittäjiä ympärivuotiseen ravun viljelyyn ja tavoitteena on tehdä Suomesta yksi EU:n keskeisiä ravuntuotantomaita.

Suussa sulavia saksiniekkoja ympäri vuoden ja sopuhintaan. Siinä lyhyesti idea, miksi Pirkanmaan kalatalouskeskus satsaa yli 400 000 markkaa ruokaraputuotannon käynnistämiseen. Samalla täpläravun viljelyn toivotaan yleistyvän koko Suomessa.

- Rapujen markkinatilanne on tänä päivänä hyvä. Kysyntä Suomen markkinoilla on noin viiden miljoonan ravun verran ja sen lisäksi kysyntää on EU-markkinoilla, perustelee toimintaa Pirkanmaan kalatalouskeskuksen toiminnanjohtaja Pekka Vuorinen.

Etenkin maaseudun sivuelinkeinoksi soveltuvalle ravunkasvatukselle on Suomessa hyvät lähtökohdat. Emo- ja poikastuotanto on saatu hyvään vauhtiin eikä ruokaraputuotannon kannattavuudellekaan ole esteitä.

Euroopassa arvioidaan nimittäin olevan jopa 500 miljoonan markan vuosittainen alijäämä ravuista. Suomella uskotaan olevan todelliset mahdollisuudet näiden markkinoiden valloittamiseen.

Ruokaraputuotannon alkuun pääsee EU:n avustuksella melko pienin kustannuksin. Ensimmäistä satoa joutuu kuitenkin odottelemaan, sillä poikasistutusten jälkeen päästään tehokkaaseen pyyntiin vasta neljän-viiden vuoden päästä.

Tarkkuuttakin hommassa vaaditaan, sillä tuotantomäärät saattavat jäädä odotettua pienemmiksi todella yllättävien syiden vuoksi.
- Jos tuottaa annosrapuja, valvonta täytyy ravustusaikana organisoida jollain tavalla, varoittelee ravunkasvattaja Antti Valtakari.
(MTV3/Satu Laakso)

Huom! Uusi StreamWorks ohjelma valitsee nopeuden automaattisesti internetyhteytesi mukaan.

Lue myös:

    Uusimmat