Suomessa paleltuu hengiltä noin 10 ihmistä vuodessa: Paleltumariski kasvaa, kun pakkasta on yli 15 astetta – näin kylmettyminen vaikuttaa ihmiskehoon!

Paleltumien todennäköisyys kasvaa, kun edetään 15 pakkasasteen alapuolelle. Jos ihminen on paikallaan 20 pakkasastetta kylmemmissä olosuhteissa, vaikutukset etenevät myös sisäkehoon.

Ensimmäisenä vaarassa ovat sormet ja varpaat sekä kasvojen paljaat osat. Kipu tarkoittaa huomattavaa jäähtymistä, ja tunnottomuus viestii selvästi kasvaneesta paleltumavamman riskistä.

Valkoiset läikät iholla ovat merkkejä kylmävaurioista, kertoo kylmäinfo.fi.

– Ihminen on oikeastaan trooppinen eläin eli jos ollaan alasti, sopiva lämpötila on 27 astetta, Työterveyslaitoksen kylmäfysiologian asiantuntija Sirkka Rissanen toteaa.

Ihmisiä paleltuu Suomessa kuoliaaksi vuosittain

Suomessakin paleltumiseen kuolee vuosittain noin kymmenkunta ihmistä. Yleensä tällaisiin kuolemantapauksiin liittyy onnettomuus, kuten maastossa eksyminen tai humalatila.

Kylmyys voi olla erityisen vaarallista myös heikkokuntoisille vanhuksille ja kroonisesti sairaille.

Sekä fyysinen että henkinen toimintakyky heikkenee kehon jäähtymisen yhteydessä. Tämä näkyy muun muassa liikkeiden ja reaktiokyvyn hidastumisena.

– Hypotermiasta puhutaan, kun kehon sisälämpötila laskee alle 35 asteen.

– Hypotermiassa lämpötila laskee aivoissa, eivätkä järkevät ratkaisut enää onnistu eli päättelykyky heikkenee, Rissanen kuvaa.

Raskasta ponnistelua kannattaa välttää kovilla pakkasilla

Paleltumisriskiin vaikuttavat lämpötilan lisäksi muun muassa vaatetus, liikkuminen sekä kylmälle altistumisen kesto. Jäähtymistä tehostaa myös altistuminen kylmälle vedelle ja viimalle.

Kevyt liikunta on hyvä keino lämmitellä kylmällä. Raskasta ja äkillistä rasitusta kannattaa kuitenkin välttää kovilla pakkasilla varsinkin, jos kärsii verenkiertoelimistön tai hengityselinten sairaudesta. Myös hikoilu nostaa paleltumisriskiä.

– Jos on vaikka hikoillut sukat kylmässä, niin paleltumariski kasvaa varpaissa.