Linde: Suomen Nato-kannalla on suuri vaikutus Ruotsin linjaan – ulkoministerit korostivat useaan otteeseen maittemme erityissuhdetta

– Ruotsi on tärkein kahdenvälinen kumppanimme, Haavisto sanoi tilaisuuden aluksi.

Haavisto puhui myös Venäjän Kiovaan YK:n pääsihteerin Antonio Guterresin vierailun aikana tekemästä ohjusiskusta, jonka hän tuomitsi. 

Molemmat ulkoministerit kertoivat maittemme tukevan Ukrainaa. 

Myös Linde korosti Suomen ja Ruotsin hyvien kahdenvälisten suhteiden tärkeyttä.

"Suomen päätöksellä on iso vaikutus Ruotsin linjaan"

MTV Uutisten toimittaja Janne Hopsu kysyi Lindeltä, aikooko Ruotsi hakea Nato-jäsenyyttä samaan aikaan Suomen kanssa, jos Suomi sellaiseen ratkaisuun päätyy.

– Ruotsissa Nato-päätöstä ei ole vielä tehty, Linde vastasi. 

– Parlamentaarinen keskustelu aiheesta jatkuu. Ruotsissa prosessi on erilainen kuin Suomessa.

Ruotsin Nato-alalyysit valmistuvat Linden mukaan 13. toukokuuta. Sitä ennen virallista näkökantaa mahdolliseen Nato-jäsenhakemukseen ei tehdä. 

– Suomen päätöksellä on iso vaikutus Ruotsin linjaan, Linde jatkoi. 

Ministerit korostivat tiivistä yhteyttä maitten välillä niin keskusteluissa kuin muussakin yhteistyössä. He myös sanoivat, että samansuuntaiset ja suunnilleen samanaikaiset ratkaisut olisivat toivottavia. 

Turvatakuut?

Iltalehden toimittaja kysyi Nato-mailta jäsenprosessin aikana mahdollisesti jo saaduista turvatakuista.

– Jäsenprosessin aikana hakijamaiden on nojattava omaan puolustukseensa, valtasi ulkoministeri Haavisto.

– Hakijamaa ei tuolloin ole vielä Naton artikla 5:n alla. Mutta Natolla on tietysti intressi puolustaa avointen oviensa politiikkaa, että kolmannet osapuolet eivät pääse häiritsemään prosessia, Haavisto sanoi. 

Ulkoministeri Haavisto puhui myös EU:n turvatakuiksi mielletystä artikla 42.7:stä, jossa puhutaan EU:n yhteisestä puolustuksesta. 

STT:n toimittaja kysyi "harmaasta alueesta" mahdollisen jäsenhakemuksen jättämisen ja sen hyväksymisen välillä ja tiedusteli, ovatko Suomi ja Ruotsi suunnittelemassa yhteisiä toimia mahdollisten häiriötekijöiden varalta, esimerkiksi Venäjän taholta. 

– Naton ulkopuolella ei ole yhtään toista maata, jotka tekisivät toistensa kanssa yhtä tiivistä yhteistyötä kuin Suomi ja Ruotsi. Ja se pätee myös kriisi- ja konfliktitilanteissa Linde sanoi.

– Meillä on jo paljon käynnissä olevaa yhteistyötä. Jos turvallisuustilanne muuttuu haastavammaksi, voimme lisätä yhteistyötä myös maanpuolustuksessa, Haavisto lisäsi.

Mitä tapahtuu, jos jäsenhakemus jätetään?

Toimittaja kysyi, mitä tapahtuu, jos Suomi ja Ruotsi päättävät hakea Naton jäseniksi. 

– En näe, että meidän suhtautumisemme esimerkiksi ydinaseisiin tulisi olla yhtään erilainen kuin vaikkapa Norjan, Tanskan ja Islannin, vastasi Linde. 

Linden mukaan Venäjällä on nyt kaksi narratiivia: Toisaalta Venäjän varoitukset seurauksista, jos jäsenhakemus jätetään. Toisaalta taas Venäjä vähättelee sen merkitystä, onko Natossa 32 vai 30 jäsenmaata.

– Me tarkkailemme tilannetta hyvin tarkasti ja olemme valmiita toimimaan, jos Venäjä tekee jotain, Linde sanoi.

Haavisto kertoo olevansa samaa mieltä. Hän kuitenkin korosti oman maanpuolustuksen tärkeyttä. 

– Me ymmärrämme, että Nato-jäsenenäkin on jokaisella valtiolla velvollisuus puolustaa omaa maataan. Suomella on vahva maanpuolustus, yleinen asevelvollisuus ja 280 000 sotilaan reservi. Olemme myös investoineet uusiin puolustusjärjestelmiin.

– Lähtökohtaisesti puolustamme itse omaa maatamme, Haavisto sanoi.