Suomalaisilla intoa ryhtyä yrittäjäksi

Laajemmassa kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu kohtuulliseen keskitasoon, kun kansalaisilta tiedustellaan heidän aikeitaan ryhtyä yrittäjiksi. Kesäkuussa tehdyn kyselyn perusteella lähes joka kymmenes työikäinen aikuinen eli 9,3 prosenttia työikäisistä oli perustamassa omaa yritystä tai toimi yrittäjänä uudessa yrityksessä. Suomen taakse jäävät Norja, Tanska ja Ruotsi.

Tiedot perustuvat yrittäjyysaktiivisuuden vaihtelua selvittäneeseen kansainväliseen GEM eli Global Entrepreneurship Monitor -tutkimukseen. Suomen GEM-tutkimusta rahoittavat kauppa- ja teollisuusministeriö sekä Tekes.

Lähes jokainen yrittäjyyttä kaavaileva oli ryhtymässä alalle vapaaehtoisesti, sillä vain alle prosentti katsoi olevansa pakon edessä. Tällä ns. pakkoyrittäjyysasteella mitaten Suomi sijoittui 25. sijalle kaikkiaan 29 maan vertailussa. Pakkoyrittäjyys kuvaa tilannetta, jossa henkilöllä ei ollut parempaakaan keinoa toimeentulon hankkimiseksi. Vähiten pakkoyrittäjiksi joutuneita oli Norjassa.

Sen sijaan Suomessa oli Pohjoismaiden korkein mahdollisuusyrittäjyys, jolloin yrittäjä halusi hyödyntää liiketoiminnalle avautunutta mahdollisuutta. Suomen yritysmaailmassa liihottelee myös muita Pohjoismaita enemmän mikroenkeleitä. Mikroenkeli on henkilö, joka sijoittaa omia varojaan jonkun toisen perustamaan uuteen yrittäjävetoiseen yritykseen. Mikroenkeleiden kautta kanavoituu alkaviin ja uusiin yrityksiin vuosittain 2,3 miljardia markkaa eli viisinkertaisesti koko Suomen pääomasijoitustoimialaan verrattuna. Tutkimuksen mukaan mikroenkeleitä on työikäisestä väestöstä 3,8 prosenttia.

Asenteiden ja motivaation ristiriita

Yksi uusien suomalaisyritysten kasvun pullonkauloja on kansainvälisen kasvun hallinta. Suomalaisyritys tarvitsee välttämättä kansainvälistymistä toisin kuin esimerkiksi aloittava amerikkalaisyritys, jonka ei tarvitse heti aloittaa kallista kansainvälistymisohjelmaa.

GEM-vertailussa Suomi sijoittuu kärkipaikoille tarkasteltaessa uuden yritystoiminnan mahdollisuuksia, väestön kyvykkyyttä ja asenteita yrittäjyyttä kohtaan. Sen sijaan yrittäjyysmotivaatiossa suomalaisilla on parantamisen varaa, sillä vertailun 29 maan joukossa Suomi on vasta 20:s. -Tämä ristiriita johtuu todennäköisesti puutteellisen yrittäjyyskasvatuksen ja puutteellisten kannustimien yhdistelmästä, sanoo tutkija Pia Arenius Teknillisestä korkeakoulusta.

Arenius huomauttaa, ettei Suomen koululaitos todennäköisesti vielä riittävästi kannusta oma-aloitteiseen yrittäjämäiseen toimintaan. -Alkavat yrittäjät joutuvat myös sosiaaliturvan kannalta eriarvoiseen asemaan palkkatyöntekijään verrattuna, vaikka suurta osaa yrittäjätulosta verotetaan käytännössä palkkatulona, Arenius sanoo. Hän huomauttaa kuitenkin, että yrittäjyyttä on vaikea opettaa kirjoista. -Erityistä huomiota yrittäjyysopetuksessa tulisi kiinnittää yrittäjyydelle ominaisiin taitoihin kuten liiketoimintamahdollisuuksien tunnistamiseen ja johtamistaitoihin. Myös elävien roolimallien ja tapausesimerkkien käyttö on suositeltavaa, Arenius sanoo.

Suomessa GEM-tutkimusta varten haastateltiin kesäkuussa 2 000:ta työikäistä. Kaikkiaan tutkimukseen vastasi 60 000 aikuista ja yli tuhat yrittäjyyden asiantuntijaa 29 maassa, joita ovat Pohjoismaiden lisäksi mm. Yhdysvallat, Kanada, Britannia, Saksa, Hollanti, Espanja sekä eräät Aasian, Afrikan ja Etelä-Amerikan maat.

(MTV3-STT)