Suomalaisaktiivi: Kansa voi vaikuttaa P-Koreassa paremmin kuin Suomessa

Useimmille Pohjois-Koreasta tulee mieleen lähinnä ydinaseuho, ihmisoikeusloukkaukset, köyhyys ja epäterve johtajakultti.

Suomestakin löytyy kuitenkin satoja Pohjois-Korean ystäviä ja jopa faneja. Eräs heistä on Loimaalla asuva Juha Kieksi, joka kiinnostui Pohjois-Koreasta 1980-luvun lopulla nähtyään aihetta esittelevän näyttelyn.

– Alun perin minulla ei ollut paljoakaan tietoa aiheesta, mutta mitä enemmän olen siihen perehtynyt, sitä mielenkiintoisemmaksi se on osoittautunut, sanoo Kieksi.

Kieksi on todellinen aatteen mies. Hän toimii sihteerinä Suomi-Korea-seurassa sekä puheenjohtajana Suomen Juche-aatteen opintoyhdistyksessä.

Juche on Pohjois-Korean valtiollinen ideologia, joka perustuu marxismi-leninismiin ja Pohjois-Korean "ikuisen presidentin" Kim Il-sungin opetuksiin. Suomen yhdistyksessä jäseniä on noin 150.

Kieksin mukaan juche-aatteessa on kyse korealaisen sosialismin ideologiasta.

– Se tarkoittaa riippumattomuutta politiikassa, omavaraisuutta taloudessa ja itseluottamusta puolustuksessa, luettelee Kieksi.

Vaikka aatteeseen liittyykin voimakas johtajanpalvonta, ei Kieksi pidä juchea uskonnollisena kulttina.

– Se ei ole uskonnollinen, koska siinä ei uskota mihinkään korkeampaan voimaan. Se on enemmän materialistinen ideologia. Juche-aate lähtee siitä, että kansanjoukot rakentavat yhteiskunnan ja vallankumouksen.

"Pohjois-Koreaa ei kohdella tasaveroisena kumppanina"

Kieksin mukaan Pohjois-Koreassa kansalla onkin hyvät vaikuttamismahdollisuudet.

– Yhteiskunnan rakentaminen tapahtuu siellä vähän eri tavalla kuin meillä. Keskustelua käydään Pohjois-Koreassa ensin perustasolla, josta se siirtyy alhaalta ylöspäin. Näkisin, että siellä on ainakin yhtä hyvät ellei peräti paremmat mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskuntaan kuin meillä täällä.

Kieksin ajattelu poikkeaa melkoisesti totutusta, sillä Pohjois-Koreaa pidetään yhtenä maailman epädemokraattisimmista ja sulkeutuneimmista yhteiskunnista.

Kieksin mielestä tämän kuvan taustalla on kuitenkin se, että muut maat eivät kohtele Pohjois-Koreaa tasaveroisena kumppanina.

– Mielestäni he eivät varsinaisesti ole sulkeutuneita. He korostavat olevansa valmiita tekemään yhteistyötä kaikkien niiden maiden kanssa, jotka kohtelevat heitä tasaveroisena kumppanina.

Kieksin mielestä muiden maiden ei pitäisi painostaa Pohjois-Koreaa muuttamaan järjestelmäänsä.

– Kauppaa pitäisi tehdä siten, että korealaiset kunnioittaisivat toisten maiden järjestelmiä ja toiset maat puolestaan kunnioittaisivat Korean järjestelmää.

Lue myös:

    Uusimmat