Suomalainen huippukokki visioi kouluruokailua

Kouluruokailu herättää tunteita, vaikka ei aina yhtä rajuja kuin taannoinen vantaalaiskoulun kalapuikkokohu.

Suomessa aloitettiin kouluruokailu yli 60 vuotta sitten, sillä monet pienet koululaiset olivat selvästi aliravittuja. Nykyisin tilanne on päinvastainen; yhä useampi lapsi on ylipainoinen ja ruokailukulttuurikin on muuttunut.

MTV:n Huomenta Suomessa vierailleella kokki Jyrki Sukulalla on visio suomalaisesta kouluruokailusta. Hänen mielestään kouluaterioita tulisi markkinoida paremmin ja tehdä ruokailutapahtumasta kiinnostavampi.

- Ottamalla koululaiset mukaan suunnitteluun järjestämällä erilaisia, kylläkin resursseja ja työtä vaativia, erikoistapahtumia. Totuttamalla heitä uusiin kulttuureihin tai mikseipä tuomalla unohdettuja perinneasioita vähän modernisoituina ja verhoiltuina tarinoihin, sillä tarinat ovat kiinnostavia, Sukula visioi.

Muutamia vuosia sitten brittiläinen julkkiskokki Jamie Oliver läväytti Britannian kouluaterioiden ala-arvoisuuden maailman tietoisuuteen. Alkushokista selvittyään Britannia aloitti kouluruokailunsa määrätietoisen uudistamisen ja tähtää tasokkaammaksi kuin Suomi, joka on vuosikymmenien aikana tuudittautunut täydellisen kouluruoan illuusioon.

Suomalaiskokki näkee yhtenä suurena ongelmana Suomen koululaisten ruokailussa ajanpuutteen. Sukulan mukaan ateriointiin tulisi lisätä aikaa, koska nopea hotkiminen ja kiire ei ole miellyttävää kenellekään.

- Kun näitä asioita ehdotetaan, päädytään aina resurssipulaan, Sukula huokaa.

Jyrki Sukulan kanssa lähetyksessä keskustellut opetusministeri Henna Virkkunen ei ottanut kantaa resurssien vähyyteen, mutta muistutti ateriointikulttuurin muuttuvan pienemmilläkin toimilla.

- Me lähdemme suosituksissamme siitä, ettei ruokailun suunnittelu jäisi pelkästään keittiöhenkilökunnan vastuulle vaan siitä tulisi koko koulun asia. Suosittelemme, että koulussa olisi neuvottelukunta, johon kuuluisi keittiön edustaja, kotitalousopettaja, rehtori, oppilaita ja vanhempia. Ryhmä voisi laatia ruokailusta yhteisen ohjelman, Virkkunen sanoo.

Vaikka kouluruokailusta on jokaisella niin hyviä kuin huonojakin muistoja, päällimmäiseksi jäävät usein ne hyvät.

- Kyllä minun top kolmoseni koulussa oli selkeästi kanaviillokki, tilliliha ja hernekeitto. Hernekeitto oli sekä koulun että armeijan hienoimpia kokemuksia, Sukula väittää.

Myös opetusministerille ruoka maistui koulupäivän aikana.

- Kyllä minäkin söin kaikkea kouluruokaa. Mielestäni kouluruoka oli hyvää. Juuri pinaattiletut olivat hyviä ja hernekeitto oli myös hyvää, siihenhän yhdistyi ainakin joskus laskiaispulla, ministeri muistelee vesi kielellä.

Nykyisin noin 900 000 lasta ja nuorta nauttii päivittäin maksuttoman kouluaterian.

Lue myös:

    Uusimmat