Niisku, Nätti, Vyöti, Reeta, Tassu ja Juuso nukkuvat nyt talviuntaan Kuusamon Suurpetokeskuksessa. Herätessään ne ovat tokkuraisia. Karhujen hoitaja Sulo Karjalainen on huomannut ystävissään muitakin ihmismäisiä piirteitä: ne surevat kuolleita tovereitaan.
Kuusamossa lumi on peittänyt maan. Suurpetokeskuksen karhut menivät talviunille viime sunnuntaina.
– Luonnossa ne olisivat hakeutuneet pesäpaikoilleen jo useampi viikko sitten. Niin olisivat täälläkin, mutta eivät päässeet, koska otimme entiset pesäkopit pois ja laitoimme uudet paikoilleen, Sulo Karjalainen kertoo.
Sen paremmin tarhaoloissa kuin luonnossakaan elävät karhut eivät ole talviunilla koko aikaa sikeässä unessa.
– Ne heräilevät joka päivä ja vaihtavat nukkuma-asentoa. Karhun pitää voimistella pesässä ja oikoa ihteään, että elimistö käynnistyy vähän uudestaan eikä mene liian syvään lepotilaan.
Karhut heräävät talviunilta yleensä maalis–huhtikuussa.
– Ne ovat silloin ihan unenpöpperössä niin kuin ihmisetkin – istuskelevat vain ja haukottelevat sellaisen viikon verran. Pikkuhiljaa ne alkavat osoittaa ruoan tarvetta kiertelemällä paikkoja, joissa on edellisinä kesinä ollut ruokaa.
– Karhuille syötetään paljolti sitä, mitä ihmisillekin: lihaa, kalaa, marjoja ja hedelmiä. Lisäksi tulee monenlaisia heiniä.
Metsistä tuotuja
Karjalainen kuvailee suurpetokeskusta eräänlaiseksi orpokodiksi.
