STTK: Keskituloiset unohdettu vaalipuheissa

Valtaosa suomalaisista kuuluu keskituloisiin, STTK muistutti esitellessään omia hallitusohjelmatavoitteitaan tänään. Tuloverokevennykset eivät kuitenkaan saa merkitä lisäleikkauksia julkisissa palveluissa eivätkä heikentää hyvinvointipalveluja, vaan kevennykset on tehtävä julkiseen talouden liikkumavaran mukaan. Kansalaisille on taattava tasavertaiset palvelut asuinkunnasta riippumatta.

Palkansaajien tuloverotuksen kevennys olisi vaalikauden aikana suuruusluokaltaan 10-15 miljardia markkaa. STTK rahoittaisi palkkaverotuksen kevennyksiä paitsi talouskasvulla mm. korottamalla pääomaveroa ja kiinteistöveroja ja kiristämällä osinkotulojen verotusta.

Puheenjohtaja Esa Swanljung (sd.) arvioi, että "mitään dramaattista" ei tapahtuisi, vaikka pääomavero nostettaisiin nykyisestä 28:sta 33 prosenttiin. Osinkotulojen verotuksen kiristämistä STTK perustelee sillä, että vaikka osakesäästämisestä puhutaan koko kansan asiana, valtaosa osinkotuloa saavista on hyvätuloisia. Vuonna 1997 yli 80 prosenttia osinkotuloista ohjautui vähintään 200 000 markkaa vuodessa ansaitseville.

Pieni- ja suurituloiset etusijalla

STTK on tehnyt vertailun suurimpien puolueiden verotusta koskevista tavoitteista - sekä verokevennysten toteuttamisesta että rahoittamisesta. STTK:n tulkitsee, että niin SDP, keskusta, vasemmistoliitto kuin vihreät kohdentaisivat verokevennykset pienituloisille. Kokoomuksen ohjelma hyödyntäisi eniten suurituloisia.

Swanljungin mukaan vertailu osoittautui tarpeelliseksi. Hän ei suostunut asettamaan puolueita paremmuusjärjestykseen, mutta piti keskustan ohjelmaa epärealistisimpana, koska puolue ei yksilöi vaatimiensa 15-20 miljardin markan verokevennysten rahoituslähteitä.

Puolueet olivat yksimielisiä vain palvelujen arvonlisäveron alentamisesta. Se taas on EU:n päätettävissä. STTK ei lämpene perheverotukseen palaamiselle, koska muutos heikentäisi naisten asemaa työmarkkinoilla. Järjestö suhtautuu varauksellisesti myös kotitaloustyövähennyksen säätämiseen pysyväksi, sillä malli suosii hyvätuloisia.

Määräaikaisia sopimuksia vain pakottavasta syystä

STTK:n keskeisiin tavoitteisiin kuuluu työehtojen yleissitovuuden vahvistaminen. Swanljungin mukaan järjestö ajaa hallitsevan sopimuksen määrittelemistä yleissitovaksi. Yleissitovuuden määrittelyn avuksi voitaisiin tarvittaessa asettaa jokin ratkaisuelin, ettei päätöstä enää nykyiseen tapaan tarvitsisi hakea tuomioistuimista.

Järjestö puolustaa myös tiukasti työtaisteluoikeutta. Swanljung kummastelee tapaa, jolla hyvää tulosta tekevät yritykset nyt irtisanovat väkeä. Työvoiman vähentäminen olisi tehtävä yrityksille nykyistä epäedullisemmaksi. Määräaikaisten sopimusten tekemistä olisi rajoitettava niin, että tämmöisen sopimuksen voisi tehdä vain pakottavasta syystä.

STTK muuttaisi tasa-arvolakia niin, että luottamusmiehille turvattaisiin palkkasyrjinnän estämiseksi oikeus saada yksityiskohtaiset palkkatiedot muistakin kuin edustamistaan työntekijöistä.

Koulutusvakuutuksen kolmas vaihe olisi vihdoin toteutettava, sillä sen avulla voitaisiin kohentaa varttuneiden työntekijöiden kysyntää työmarkkinoilla. Swanljung muistutti, että jo nykyhallitus lupasi laajentaa koulutusvakuutusta. STTK lisäisi henkilöstörahastoja säätämällä, että rahasto on perustettava, jos enemmistö henkilöstöstä sitä haluaa.
(STT)