Stressaava työ voi yllättää kuolettavasti – tiedosta riskit

Moni tekee nykyisin stressaavaa työtä paikallaan istuen ja ruokatauot unohtaen. Se tekee huonoa koko kropalle eikä sydänkään siitä pidä. Hoikka nelikymppinen voi saada äkillisen sydänkohtauksen, vaikkei dramaattisia oireita olisi ollut.

Se ei kardiologian erikoislääkäriä, ylilääkäri Mikko Syvännettä yllätä.

– Nelikymppisten hoikkien miesten sydäninfarktit ovat osa sairaushistoriaamme. Terveystottumuksia parantanut Pohjois-Karjala-projekti sai kimmokkeen juuri heistä, Syvänne muistuttaa.

Pohjois-Karjalassa hoikat metsurit tekivät koko ikänsä ruumiillista työtä, polttivat tupakkaa ja söivät kolesterolinsa epäterveellisiin lukemiin. Ja sitten sairastuivat – usein kohtalokkaasti.

Seurausilmiöidensä takia iso riskitekijä on tietenkin ylipaino. Se lisää sokeri- ja rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä sekä diabetesriskiä ja kohottaa verenpainetta.

Laskuri kertoo riskin

Mikko Syvänne kehottaa testaamaan omaa riskiä sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen Finriski-laskurilla, joka löytyy netistä.

Osaan sydänriskeistä ei voi vaikuttaa: omaan ikään, sukupuoleen tai sukurasitukseen. Tupakointiin, kolesteroliin, verenpaineeseen ja verensokeriin sen sijaan voi.

– Perusterve elämäntapa auttaa jo paljon, kannustaa Syvänne.

Säännöllinen terveystarkastus antaa tietoa. Lääkärin mielestä jokaisen aikuisen pitäisi tietää oma verenpaineensa. Jos on sukutaustaa, pitäisi jo nuorena aikuisena mittauttaa kolesterolinsa. Miesten arvot pitäisi mitata vihoviimeistään 40-vuotiaana, naisten 50-vuotiaana.

Outoja tuntemuksia

Rasitukseen liittyvä rintakipu tai epämiellyttävä tunne ylävartalossa ovat oireita, jotka pitää selvittää. Pienet verisuonten pinnan repeämät voivat aiheuttaa myös närästyksen tunnetta.

– Arkielämässä voi äkkiä tajuta, ettei rappuja pysty enää nousemaan vanhaan malliin.

Sepelvaltimotauti on yllätyksellinen, hiljalleen paheneva sairaus. Se ei etene aina tasaista tahtia.

Ahtautuman pinta voi rikkoutua ja ensi-infarkti tulee puskista, eikä lievä ahtauma ole edes voinut tuntua etukäteen.

– Siksi säännöllinen terveystarkastus ja riskin arviointi kannattaa, vaikkei tuntemuksia olisikaan. Varhainen hoitoon hakeutuminen voi pelastaa, Syvänne suosittelee.

(MTV3–STT)

Lue myös:

    Uusimmat