"Siinä me jäämme kyllä jälkeen" – Veikkausliigaan palannut Tapio Heikkilä nimesi merkittävimmät erot Suomen ja Norjan jalkapallon välillä

Veikkausliiga-puolustaja Tapio Heikkilä nimesi merkittävimmät erot suomalaisen ja norjalaisen jalkapallokulttuurin välillä. Hän myös ylistää FC Hongan ainutlaatuista kannattajaryhmää, joka on ilahduttanut seuran kasvattia hänen paluunsa jälkeen.

Espoossa syntynyt Heikkilä, 30, on pelannut pitkän uransa aikana yhteensä 157 ottelua Veikkausliigassa. Vuonna 2016 Norjaan lähtenyt keskuspuolustaja keräsi länsinaapurista vyöllensä yhteensä 72 peliä maan toiseksi korkeimmalta sarjaportaalta, pelattuaan ensiksi yhden kauden Norjan ylimmällä tasolla Eliteserienissä.

Sandnes Ulfissa viimeiset kaksi kautta viettänyt Heikkilä voi kokemuksensa puolesta todeta, että suomalainen jalkapallokulttuuri jää vielä monella osa-alueella kakkoseksi Norjaan verrattuna. Kannattajamäärän kohdalla tilanne on kuitenkin tasoittumaan päin.

–  Norjassa jalkapallo on se ykkösjoukkueurheilulaji, mikä on tärkeä muistaa. Maan taloudellinen tilanne näkyy siinä, miten yrityksillä on enemmän varaa investoida urheiluun. Kun katsoo seurojen budjettirakenteita, niin suurin osa tuloista tulee sponsoreiden kautta. Siinä me jäämme kyllä jälkeen, Heikkilä kertoo MTV Urheilun haastattelussa.

– Mitä infrastruktuuriin tulee, niin stadionit ovat myös paremmalla mallilla. Katsojamäärät peleissä ovat isoilla seuroilla hyvät, mutta keskivertojoukkueisiin peilaten me emme ole paljoa jäljessä. Resurssit ovat kuitenkin se isoin yksittäinen asia.

– Myös norjalaisten arvostus lajin harrastajia kohtaan on suurempi. Pelasit sinä sitten ykkös-, kakkos- tai kolmosdivarissa, niin yleinen kunnioitus jalkapallon pelaajia kohtaan on isompi kuin Suomessa.

Juttu jatkuu kuvan alla. 

Norjassa on tapana kiinnittää huomiota myös erityyppisiin pelaajiin kuin ehkä muualla maailmalla, mikä johtuu Norjan aiemmasta menestyksestä maajoukkuetasolla.

– Jalkapallossa arvostetaan todella paljon kovakuntoisia pelaajia, vaikka he juoksentelisivatkin hieman tyhmästi sinne sun tänne. Se todennäköisesti kumpuaa maajoukkueen historiasta, eli 90-luvun puolivälistä, kun norjalaisten oma pelityyli nosti maan FIFA-rankingin kakkoseksi. Ne historianpiirteet elävät yhä, mutta tuskin kovin kauaa, Heikkilä pohtii.

Paluumuutto välittävän kannattajajoukon keskelle

Heikkilä on Hongan oma kasvatti, joka nousi vakituisesti seuran ykkösmiehistöön vuonna 2011. Kaksi vuotta myöhemmin hän siirtyi kolmeksi vuodeksi HJK:n alakertaan, piipahtaen vielä nopeasti SJK:n riveissä ennen pysyvää siirtoa norjalaiseen IK Startiin.

Viimeksi kaudella 2012 Hongalle pelannut Heikkilä on tyytyväinen siihen, miten espoolaisseuran urheilulliset perinteen ovat säilyneet korkealla tasolla hänen lähtönsäkin jälkeen. Kannattajaryhmän auttava käsi on tehnyt hänet myös varsin iloiseksi Hongan taloudellisen ahdingon keskellä.

– Urheilupuoli ja sen perinteet ovat säilyneet hyvänä senkin jälkeen kun lähdin. Pelaajan näkökulmasta, en ihan hirvesti jaksa laittaa ajatuksia seuran rakenteellisiin ongelmiin. Minun tehtäväni on tuoda seuralle tuloksia. Totta kai ne ovat sellaisia asioita, jotka määrittävät seuran tulevaisuuden, mutta itse haluan keskittyä vain seuraavaan treeniin.

– Kannattajaryhmämme on meille mielettömän tärkeä. Se on vain kasvanut entisestään, ja tiedän että heillä on aito halu auttaa ja parantaa tätä seuraa. He ovat itsekin tarjoutuneet auttamaan meitä, kysellen jatkuvasti miten he voisivat olla seuralle hyödyksi. Se on loistava merkki ja todella tärkeä asia, Heikkilä ylisti.

Artikkelin videolla Hongan manageri Hexi Arteva kertoo, miten suuri helpotus uudella stadionilla on seuran taloudelliselle tilanteelle.

Lue myös:

    Uusimmat