NHL-tulokaskaudellaan 76 maalia Winnipegin paidassa mättänyt Teemu Selänne muistaa yhä ensimmäisen maalin riemun tunteen vuodelta 1992.
Kuuden sadan maalin matkalle mahtuu myös jokunen karvaampi muisto, mutta työsulkukauden 2004-2005 polvileikkauksen jälkeen pelaaminen on maistunut.
- Se leikkaus mahdollisti uralle onnellisen lopun. Toinen polvi tehtiin käytännössä kokonaan uusiksi. En ole koskaan nauttinut jääkiekosta niin paljon kuin leikkauksen jälkeisinä vuosina. Sitä ennen polvi tähystettiin ainakin kuusi kertaa, Selänne muistaa.
Selänteen tähänastisen uran huipennus oli Stanley Cupin voitto 2007. Luistin on liikkunut sen jälkeenkin niin rivakasti, että moni on epäillyt, että näinköhän pitkä ura sittenkään päättyy kuluvaan kauteen, kuten Selänne vakuuttaa.
- Sellainen fiilis on nyt tullut ekaa kertaa, että nyt saa riittää. Haluan lopettaa omilla ehdoillani, kun kroppa on vielä niin hyvä, että voin tehdä mitä vaan. Olen pelannut pitkän uran ja saanut enemmän kuin mitä olen koskaan osannut toivoa, Selänne sanoo.
- Pelillisesti pystyn vielä taistelemaan nuorempien kanssa ja useimmiten olen ollut parempikin. Pelillisesi voisin jatkaa, mutta kaikki loppuu aikanaan, ja minä haluan lopettaa silloin kun vielä nautin tästä.
Loukkaantumiset söivät tehoja
Selänne, 39, tunnustaa, että kuluvan kauden takaiskut, rystysen ja leuan murtuminen, ovat vahvistaneet lopettamispäätöstä.
- Tänä vuonna ei ollut sellaista fiilistä kuin vielä viime vuonna, kun peli kulki ja kroppa oli hyvässä kunnossa. Nytkin kroppa on toiminut ja olen jaksanut aika hyvin, mutta loukkaantumiset ovat syöneet paljon tehoa ja energiaa. Kolme leikkausta ja kaksi kuukautta pois peleistä, niistä kuntoutuminen on tässä iässä aika kovaa hommaa, Selänne sanoo.
Jääkiekkoa Selänne ei ole jättämässä. Ducksin organisaatiossa on hänelle töitä myös peliuran jälkeen.
- Ducks tarjosi hommia jo silloin aiemmin, kun luulin, että lopetan, Selänne kertoo ja arvelee, että tarjolla on pr-hommia. Valmennuksen kanssa hän ei halua olla missään tekemisissä.