Hanna Koljonen kertoo Kirjapiirin kymmenennessä jaksossa, että pahin riippuvuus voi johtua jostain, mitä muut eivät edes pidä ongelmana.
Sarjakuvataiteilija Hanna Koljonen kertoo Paula Norosen haastattelussa Sokerihullu-teoksen pohjautuvan taiteilijan omiin elämänkokemuksiin. Sokeririippuvaiseksi tunnustautuva Koljonen kertoo nähneensä lähipiirissäänkin paljon jollain tavalla sokerista riippuvaisia.
– Sarjakuva on aina fiktio; aina siellä on liioittelua ja vähän mutkien suoristamista, mutta kyllä Sokerihullu on omaelämänkerrallinen. Sokeri on ollut ainoa asia, johon olen tullut riippuvaiseksi. Edellisestä albumistani käy ilmi huumekokeilut ja muut, mutta sokeri on aina ollut se kaikista pahin. Ainoa, joka vei mukanaan, Koljonen paljastaa.
Sarjakuvataiteilijan mukaan riippuvuus on aikuisella tutin korvike.
– Joku on joskus sanonut, että riippuvuus on tutin korvike ja olen samaa mieltä, kyllä se on. Kun tapahtuu jotain, jota ei pysty oikein käsittelemään emotionaalisesti, eikä ole äitiä jonka syliin juosta, sitä laittaa suuhunsa jotain... tai kuka piikittää suoneensa ja kuka mitäkin tekee, Koljonen uskoo.
Katso Kirjapiirin kymmenes jakso: Vieraina Saska Saarikoski ja Hanna Koljonen
Katsomo-videon id
KIRJAPIIRI AVAlla tiistaisin klo 19.30. Uusinnat lauantaisin 16.30.
Tykkää Kirjapiiristä Facebookissa!
AVA
Kuva: Lehtikuva