Sarjakuristajan pään sisällä: Mielentilatutkimukset paljastavat Michael Penttilän synkän ajatusmaailman

20:25
Katso videolta asianajaja Kari Erikssonin haastattelu, kun hän kertoo millaista on avustaa miestä, jota kaikki muut hyljeksivät. Miten sarjakuristajan avustaminen on vaikuttanut Erikssoniin? Haastattelussa hän kertoo siitäkin.

Sarjakuristaja Michael Penttilä on yksi harvoista, joille on tehty mielentilatutkimus useamman kerran. Normaalisti mielentilatutkimukset ovat salassa pidettäviä, mutta tällä viikolla ilmestyneessä kirjassa kerrotaan Penttilän tutkimustuloksista.

Penttilän asianajaja Kari Eriksson avaa kirjassaan 8 x murha. Asianajaja henkirikosjuttujen avustajana (Crime Time, 2022) päämiehelleen tehtyjen mielentilatutkimusten sisältöjä tämän luvalla.

Penttilä on todettu useamman kerran erittäin vaaralliseksi toisen hengelle, terveydelle ja vapaudelle.

Hän on kuristanut neljä ihmistä hengiltä ja syyllistynyt lisäksi muihin vakaviin väkivaltarikoksiin, kuten tapon yrityksiin ja törkeään raiskaukseen.

Kuristi oman äitinsä

Penttilä tuomittiin vuonna 1987 kahdesta taposta, sillä hän oli kuristanut hengiltä 12-vuotiaan tytön ja oman äitinsä. Äidin surma tapahtui kesällä 1985, nuoren tytön kesällä 1986.

Tuohon aikaan Penttilä oli vielä nimeltään Jukka Lindholm. Näistä henkirikoksista hänet tuomittiin täyttä ymmärrystä vailla olevana.

Vankilasta vapauduttuaan Penttilä (silloinen Lindholm) surmasi taas. Siviilielämää ehti kestää vain noin vuoden, kun Penttilä kuristi toukokuussa 1993 hengiltä 42-vuotiaan naisen.

Penttilälle tehtiin toisen kerran mielentilatutkimus. Siinä hänen katsottiin olleen tekohetkellä täydessä ymmärryksessä eli syyntakeinen. Lisäksi terveydenhuollon oikeusturvakeskus totesi, että Penttilää on pidettävä erittäin vaarallisena toisen hengelle ja terveydelle.

Tämä oli ensimmäinen kerta, kun Eriksson pääsi asianajajana itse tutustumaan mielentilatutkimukseen. Tutkimuksessa ihminen ja koko hänen taustansa tutkitaan perusteellisesti.

Murrosiässä alkoivat ongelmat

Mielentilatutkimuksessa vuonna 1993 Penttilästä todettiin muun muassa seuraavaa:

"Tutkittavan kehitys lienee sujunut ulkoisilta puitteiltaan hallituissa merkeissä aina murrosikään asti, jonka jälkeen koulupinnailu ja rauhattomuus alkoivat lisääntyä, johtaen 14-vuotiaana lastenpsykiatriseen sairaalahoitoon ja myöhemmin psykiatriseen päiväosastohoitoon.

Edellisessä mielentilatutkimuksessa häntä on pidetty persoonallisuudeltaan rajatilatasoisesti häiriintyneenä, jolloin on viitattu muun muassa kliinisessä testitutkimuksessa ilmeneviin tälle häiriintyneisyydelle tyypillisiin alkukantaisiin puolustusmekanismeihin.

Älyllisiltä kyvyiltään hän on normaalitasoa, mitään elimellisperäiseen häiriytyneisyyteen viittaavaa ei ole havaittu."

Lindholmin seksuaalinen taipumus S/M-seksiin ja halu kuristamiseen ei käynyt tutkimuksessa ilmi, koska hän keskittyi olemaan mahdollisimman normaali.

Käräjäoikeus tuomitsi Lindholmin täydessä ymmärryksessä tehdystä 42-vuotiaan naisen taposta.

5:55
Kuuntele videolta, miten sarjakuristaja Michael Penttilä puhui itse neljännestä henkirikoksestaan hovioikeudessa.

Vaarallisuutta arvioitiin

Kolmannen henkirikoksen jälkeen asianajaja Kari Eriksson alkoi tutkia tarkemmin Penttilän äidin surmaamista, jossa kuolinsyy oli jäänyt osittain epävarmaksi.

Penttilä oli kertonut syyksi tekoon suuttumisen äidilleen, koska tämä ei ollut tehnyt tarpeeksi sen eteen, että olisi saanut poikansa pois nuorisovankilasta, jonne hän oli joutunut 16-vuotiaana.

Erikssonin mielestä se tuntui selvästi tekosyyltä.

– Penttilän myöhemmissä uhreissa oli paljon keski-ikäisiä (= äidinikäisiä) naisia. Liittyikö äidin kuolema jotenkin Lindholmin myöhempiin tekoihin ja oliko äidin kuristamisessa ollut jo alun perin seksuaalinen motiivi? Eriksson pohtii kirjassaan.

Vuonna 2015 Penttilästä tehtiin uusi vaarallisuusarvio Helsingin hovioikeuden pyynnöstä. Siinä todettiin näin:

"Hänen on vaikea ymmärtää oman väkivaltaisuutensa vakavuutta ja laajuutta. Suojaavia tekijöitä ovat ikätasoinen älykkyys ja positiiviset tulevaisuuden tavoitteet, mutta niiden suojaava vaikutus on rajallinen väkivaltariskiä nostaviin tekijöihin nähden.

Todennäköisesti tutkittava syyllistyy väkivaltarikokseen päihtyneenä ja kokiessaan voimakkaita tunteita tai tarpeita. Tällöin todellisuuden taju voi horjua ja hänen arvostelukykynsä on altis laskemaan.

Mikäli väkivaltaista käyttäytymistä tapahtuu, on se arvioni mukaan kuristamista, jonka uhrina on tutkittavalle entuudestaan tuntematon nainen, jota kohtaan tuntee seksuaalista mielenkiintoa."

Ei ole hoidettu

Vankilasta sarjakuristaja kirjoitteli ja soitti tasaisin väliajoin asianajajansa toimistolle.

– Tiesin, ettei Lindholm ollut vankilassa kovinkaan suosittu muiden joukossa. Tähän vaikuttivat hänen tekemänsä rikokset ja ehkä vielä enemmän hänen halunsa meikata ja pukeutua naisten vaatteisiin, Eriksson kertoo kirjassaan.

Eriksson on avustanut Penttilää lähes 30 vuotta. Yhä hän ihmettelee, miksi Penttilä ei ole teoistaan huolimatta saanut riittävästi hoitoa ja miksi hänen tilanteeseensa ei ole perehdytty kunnolla.

– En ole havainnut missään vaiheessa miltään taholta intoa selvittää sitä, mitkä asiat olivat johtaneet Penttilän siihen tilanteeseen, missä hän oli.

Eriksson kertoo kirjassaan, että Penttilän persoonaan liittyviin ristiriitaisuuksiin olisi kannattanut kiinnittää huomiota ja tutkia niitä. Siihen olisi ollut mahdollisuudet jo pitkinä vankeusaikoina ensimmäisen mielentilatutkimuksen jälkeen.

– Todennäköisesti Penttilää tutkimalla häntä ei voitaisi enää muuttaa tai parantaa, mutta ehkä oireita voitaisiin helpottaa. Mahdollisesti ehkä jonkun toisen elämä voitaisiin pelastaa.

Halusi vaihtaa sukupuolensa

Vuonna 2009 tehdyssä mielentilatutkimuksessa Penttilä kertoi halunneensa olla nuoresta asti nainen.

"Tutkittava ilmoitti vaihtelevasti ajankohdan, jolloin oivalsi olevansa nainen: jo 16-vuotiaana 1990-luvun alussa tai 1990-luvun lopussa. Nykyisellään sukupuolenvaihdosleikkaus on tutkittavalla mielessä koko ajan.

Tutkittava ei usko, että jäisi kaipaamaan miehisiä sukuelimiään tai miehistä seksuaalisuutta muutoinkaan. Tutkittava on mielestään normaalijärkinen nainen, seksuaaliselta suuntautumiseltaan lesbo.

Tutkittava kiistää nyt sen, että hän kolme vuotta aiemmin vaarallisuusarvioinnissa kielsi transseksuaalisuutensa tai sukupuolenvaihtamishalun. Tutkittava mieltää kuuluvansa vähemmistöön, koska hän on persoonallisuudeltaan trans- ja S&M-ihminen. Tutkittava siis kokee olevansa nainen väärässä, miehen ruumiissa.

Tämän vuoksi hän pukeutuu mielellään naisten vaatteisiin ja haluaa näyttää naiselta, mutta se ei yksin riitä hänelle (jolloin kyseessä olisi transvestiittinen fetismi).

Tutkittavan mukaan seksuaaliakti on hänelle jatkossakin, sukupuolenvaihdoksen jälkeen sadomasokistisia leikkejä. Kerran tai kahdesti viikossa hänen täytyy saada S&M-seksiä leikkikumppanin kanssa."

Tässä mielentilatutkimuksessa Penttilä todettiin taas erittäin vaaralliseksi.

Nälkälakossa riidan takia

Vuoden 2009 mielentilatutkimuksen aikana Penttilä ajautui ristiriitaan häntä tutkineen lääkärin kanssa ja aloitti nälkälakon.

"Tutkittava suuttui jo 4. päivänä tutkimuksen alusta syyttäen huonosta käytöksestä ja ymmärtämättömyydestä, kun mielisairauden mahdollisuudesta oli mainittu. Hän linnoittautui huoneeseensa aloittaen syömälakon ja ilmoitti lopettavansa tutkimuksen.

Tässä tilanteessa tutkittavalle tarjottiin mahdollisuutta olla yhteistyössä ja puheväleissä henkilökunnan kanssa ja olla ryhtymättä terveyttä vaarantavaan syömälakkoon.

Tutkittava valitsi mieluummin toisen vaihtoehdon, kameravalvotun eristyksen oman turvallisuutensa takaamiseksi.

Tutkittava oli syömättä, nauttien vain vähän nesteitä vuorokauden aikana, ja ilmoitti sitten tutkijalle hyväksyvänsä tämän anteeksipyynnön. Anteeksipyyntönä tutkittava piti sitä, että tutkija pyysi häntä nimeämään asiat, jotka olivat häntä loukanneet"

Säilöttiin vankilassa

Huhtikuussa 2018 Penttilä syyllistyi neljänteen henkirikokseensa, kun hän kuristi prostituoidun hengiltä Helsingin Kalliossa.

Käräjäoikeus tuomitsi Penttilän elinkautiseen murhasta. 

Eriksson vaati Penttilälle mielentilatutkimusta, mutta syyttäjä suhtautui siihen kielteisesti. Asianajajaa harmitti, kun hän joutui taistelemaan siitä, että sai päämiehensä mielentilatutkimukseen.

– Syyttäjän käsitys tuntui olevan se, että tutkimus on turhaa ja että sillä pyritään saamaan lievennystä Penttilän tuomioon. Minä ajattelin toisin. Minusta Penttilä oli persoonaltaan vakavasti sairas ihminen ja olisi tarvinnut perusteellista tutkimusta ja samalla hoitoa. Viimeksi mainittua hän ei ole saanut missään vaiheessa ollessaan vankilassa, Eriksson kirjoittaa kirjassa.

– Penttilää on säilötty vankilassa, ei tutkittu sitä, mistä kaikki johtuu ja voisiko oireisiin ja hänen toimintaansa vaikuttaa.

Yksinäinen ihminen

Käräjäoikeus hylkäsi puolustuksen pyynnön mielentilatutkimuksesta, mutta hovioikeus suostui siihen kesällä 2019.

Penttilä katsottiin mielentilatutkimuksessa syyntakeiseksi. Hänet tuomittiin myös hovissa murhasta elinkautiseen vankeuteen.

Erikssonia ihmetytti, miten paljon hän joutui perustelemaan mielentilatutkimuksen tekemisen tärkeyttä.

– Henkilö voi olla persoonaltaan hyvinkin sairas, vaikka hänen katsottaisiin olevan tekohetkellä syyntakeinen. Itse uskoisin tuntevani Penttilän kohtalaisen hyvin, ehkä kaikista hänen tuntemistaan ihmisistä tällä hetkellä parhaiten. Kuitenkaan en tiedä hänestä lähellekään kaikkea, enkä ole onnistunut ymmärtämään sitä, mikä tai mitkä asiat ovat tehneet hänestä sen, mitä hän on.

– Miksi hän on surmannut neljä ihmistä? Pitkät vankeustuomiot eivät ole muuttaneet häntä, eikä niiden aikana ole päästy yhtään lähemmäksi itse ongelmaa. Toisaalta sitä ei ole kyllä yritettykään tehdä, asianajaja avaa kirjassaan.

Eriksson pitää edelleen yhteyttä Penttilään, jolla ei käytännössä ole ketään läheisiä. Asianajaja on lähestulkoon ainoa, jolle Penttilä juttelee.

– Olen ollut ainoana ihmisenä hänen kanssaan tekemisissä silloinkin, kun hänellä on mennyt huonosti tai hän on ollut todella pulassa. Olen huomannut, että Penttilä myös usein nojaa minuun tai johonkin hänelle tärkeään asiaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja