Sadat venäläiset sotilaat ovat paenneet Ukrainan taisteluja tai kieltäytyivät sodan alkuvaiheessa osallistumasta sotatoimiin, raportoi Wall Street Journal.
Lehden tiedot perustuvat sen näkemiin asiakirjoihin, syytetyiltä sotilailta saatuihin tietoihin sekä sotilaita puolustavien asianajajien antamiin tietoihin.
Sota-analyytikoiden ja ukrainalaisten viranomaislähteiden mukaan sotaa vastustavien venäläisten sotilaiden määrä on ollut vielä paljon suurempi.
Lue myös: Ruotsi lisää aseapua Ukrainalle – paketissa muun muassa meritorjuntaohjuksia
Venäjä menetti sodan alkuvaiheessa tuhansia miehiä sekä valtavasti kalustoa. Ongelmaa pahensi myös sotilaiden, sisäministeriön joukkojen sekä kansalliskaartin jäsenten karkailut sekä käskyjen noudattamatta jättämiset.
Vaikeaa tuomita ilman sodanjulistusta
Puolustusalan asiantuntijoiden mukaan Venäjän kannalta tilanne on kiusallinen, sillä maan viranomaisten täytyy rangaista sodasta kieltäytyjiä ilman, että toiminta herättää liikaa huomioita. Maan sotavoimat kaipaa kipeästi lisää miehistöä ja yrittää värvätä riveihinsä tuoretta verta rintamalle.
Toistaiseksi sodasta kieltäytyneet ovat selvinneet melko pienin rangaistuksin. Sotilaita on esimerkiksi erotettu palveluksesta. Koska Venäjä ei ole virallisesti sodassa, ulkomaille sotimaan lähtemisestä kieltäytyvien rankaisemiseksi ei ole olemassa montakaan laillista perustetta.
– Niin monet eivät halua sotimaan, sanoo tusinaa sodasta kieltäytynyttä kansalliskaartilaista puolustava asianajaja Mihail Benjash.
Benjash auttaa kaartilaisia valittamaan erottamispäätöksistä. Jotkut kansalliskaartin jäsenet kieltäytyivät lähtemästä helmikuussa rintamalle Ukrainaan.
Asia paljastuu myös virallisista kansalliskaartin asiakirjoista. Kansalliskaartilaisten tehtävänä Ukrainassa oli partioida katuja ja tukahduttaa miehitetyillä alueilla asuvien vastarintaa.
Asianajaja Benjash ilmoitti julkisesti maaliskuun loppupuolella puolustavansa sodasta kieltäytyneitä kansalliskaartilaisia. Ilmoituksen jälkeen yli 1000 Venäjän asevoimien ja sisäministeriön joukkojen jäsentä otti yhteyttä saadakseen asianajajan apua.
Monet lakiapua pyytäneistä olivat joko kieltäytyneet lähtemästä Ukrainaan tai kieltäytyneet tukahduttamasta mielenosoituksia miehitetyissä kaupungeissa.