Mainos

Tiesitkö? Ruumiinsa voi lahjoittaa tieteelle kuoleman jälkeen: "Oikeastaan kaikkein arvokkainta, mitä ihminen voi testamentin kautta antaa"

3:29

Entä, jos antaisit ruumiisi tieteelle kuolemasi jälkeen? Vainajia käytetään opetustoimintaan esimerkiksi Tampereen yliopistossa. – Lähes jokainen lääkäri tulee työssään joka tapauksessa kohtaamaan vainajia. Se on arvokas asia, joka täytyy oppia, anatomian professori Seppo Parkkila sanoo.

Oletko jo miettinyt, mitä ruumiillesi tapahtuu, kun kuolet? Moni tekee eläessään testamentin ja hoitotahdon, elinluovutustestamentinkin.

Mutta entä, jos antaisit ruumiisi tieteelle kuolemasi jälkeen?

Kaikenlaiset ruumiit kelpaavat

Vainajia käytetään opetustoimintaan esimerkiksi Tampereen yliopistossa. Kaikenlaiset ruumiit kelpaavat; nuorena nukkuneet ja vanhemmat, vaikka yleensä testamenttiruumiit tulevat juuri vanhemmilta ihmisiltä.

– Este on jokin vakava, tarttuva sairaus. Jos potilaalla on vaikkapa hepatiitti tai HIV, siinä tapauksessa emme voi käyttää vainajaa opetukseen, anatomian professori Seppo Parkkila Tampereen yliopistosta sanoo.

Tampereella käytetty tekniikka on siinä mielessä poikkeuksellinen, että ruumiita ei balsamoida, vaan vainajat pakastetaan. Kuoleman jälkeen kaikista testamenttivainajista otetaan verinäyte.

– Jos jotakin paljastuu tai tulee epäselvä tulos, emme ota riskiä. Siinä tapauksessa ruumis menee saman tien tuhkaukseen, Parkkila sanoo.

Elinluovutuksen kanssa tilanne on joko-tai. Kumpaankin itseään ei voi testamentata.

– Opetuskäytössä olevan ruumiit ovat intakteja, eli niille ei ole kuoleman jälkeen tehty toimenpiteitä, kuten lääketieteellistä tai oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta, Parkkila sanoo.

"Lääkärin ammattiin kuuluu, että osaa toimia vainajien kanssa"

Vainajia käytetään Tampereella anatomian opetukseen niin, että pääpaino on tuki- ja liikuntaelimistön anatomiassa. Sisäelimet kärsivät enemmän pakastusprosessista, mutta lihasten anatomia säilyy hyvässä kunnossa – käytännössä juuri sellaisena kuin elävälläkin ihmisellä.

Toki anatomiaa voi opiskella kirjoista ja muovimalleistakin. Aito ihminen antaa kuitenkin paljon enemmän.

– Kyllä siinä tulee valtavan paljon uutta tietoa, kun vainajaa tutkitaan aidossa ympäristössä. Toisaalta vahvasti ajattelen itse niin, että ruumiin leikkelytoiminta on asia, jota on toteutettu lääketieteen koulutuksessa Suomessa kymmeniä vuosia, Turun akatemiassa jo 1600-luvulta ja maailmalla vieläkin pidempään. Se kuuluu lääketieteen traditioon ja lääkärin ammattiin, että osaa toimia vainajien kanssa, Parkkila sanoo.

– Lähes jokainen lääkäri tulee työssään joka tapauksessa kohtaamaan vainajia. Kuoleman kohtaaminen on yksi osa tässä. Se on arvokas asia, joka täytyy oppia, ja mielellään koulutuksen aikana.

Kun kuolema koittaa, alkaa kiire

Kun ruumiinluovutustestamentin tehnyt ihminen menehtyy, tiedekuntaan tulee tieto sekä kuolemasta että ruumiinluovutustestamentista. Yliopisto tutkii arkistoistaan, että testamentti todella on olemassa.

Sitten tiedekunta soittaa hautaustoimistoon. Vainaja siirtyy kirurgian koulutuskeskukseen, Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

– On tärkeää, että esimerkiksi hoitopaikassa tiedetään, että ruumiinluovutustestamentti on tehty. Aika on hyvin keskeinen asia: tiedon kuolinpaikasta, esimerkiksi sairaalaan osastolta, pitäisi tulla mahdollisimman nopeasti tiedekuntaan. Meidän tapauksessamme Tampereella, kun käytämme vainajien pakastamista ja verinäytekin täytyy ottaa, aivan ehdoton maksimi on kaksi vuorokautta.

Tampereella vainaja pakastetaan. Jos ihminen on eläessään kuulunut kirkkoon, ilman viimeistä voitelua ei tarvitse jäädä.

– Kun vainaja on tuotu koulutuskeskukseen ja pakastettu, hänet voidaan ottaa arkkuun ja siunata ruumis omaisten toivomana ajankohtana sairaalan kappelissa. Siunauksen jälkeen vainaja viedään takaisin säilytykseen, Parkkila sanoo.

6:35
Vainajan kohtaaminen jättää jäljen: "Tietysti siinä on kysymys kuoleman kohtaamisesta" kuolema opiskelu

"Todella hieno ja arvokas lahja"

Kappelissa on yksinkertainen puualttari, sen päällä risti. Koristeellisesta ovesta ihminen viedään toteuttamaan viimeistä, jopa tärkeintä tahtoaan.

– Se on oikeastaan kaikkein arvokkainta, mitä ihminen voi testamentin kautta antaa. Hän antaa oman ruumiinsa lääketieteen opetukseen. Se on todella hieno ja arvokas lahja, Parkkila sanoo.

Ruumiin testamenttaaminen

Tietoja ja kaavakkeita löytyy yliopistojen nettisivulta niissä yliopistoissa, joissa on lääketieteellinen tiedekunta. Tee ruumiinluovutustestamentti asuinpaikkaasi lähimpänä olevaan yliopistoon. Säilytä kopio itselläsi, ja kerro siitä omaiselle, läheiselle tai hoitajalle!

Lomakkeita:

Tampereen yliopisto

Helsingin yliopisto

Turun yliopisto

Itä-Suomen yliopisto

Suku ei voi kieltää luovutusta

Kun ihminen tekee eläessään ruumiinluovutuslahjoituspäätöksen, se on yhtä sitova kuin mikä tahansa muu testamentti. Suku ei siis voi kieltää luovutusta.

Harva onneksi haluaisikaan.

– Pitkän kokemuksen kautta olen nähnyt, että asiaan suhtaudutaan todella positiivisesti. Omaiset ovat lähes sataprosenttisesti hyvin vahvasti tämä takana. He ymmärtävät, että ihminen tekee eläessään tämän päätöksen, ja se on silloin hänen tahtonsa. Päinvastoin: on sellaisia tilanteita, että joskus vainajaa ei voida käyttää opetustarkoitukseen, ja se on aina jonkinasteinen pettymys, Parkkila kuvaa.

Tavallaan ruumiin luovuttaminen opetuskäyttöön voi olla myös helpotus. Omaisten ei tarvitse hätäillä hautajaisista ja järjestelyistä, koska ne siirtyvät tulevaisuuteen. Sen sijaan he saavat surra rauhassa.

Tietoa siitä, miten oma läheinen edisti lääketiedettä, ei voi saada.

– Emme lähde omaisille enempää kertomaan, mitä niin sanotusti löytyi. Tämähän ei ole lääketieteellinen tai oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, vaan nimenomaan opetustoimintaa.

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja