Oikeuslääkärin työtä on tutkia vainaja, olipa tämä missä kunnossa tahansa.
Maallikon näkökulmasta saattaa olla yllättävää, ettei pitkälle hajonneen vainajan avaaminen saa oikeuslääkäriä nyrpistämään nenäänsä. Sen sijaan ötökät, toukat ja pitkälle levinnyt syöpä tuntuvat toisinaan epämiellyttäviltä.
– Kesäaikaan, kun on lämmintä ja paljon hyönteisiä, meille tulee paljonkin huonokuntoisia vainajia. Esimerkiksi metsään kuollut ihminen, jota ei ole heti löydetty, on monesti aika huonossa kunnossa, oikeuslääkäri Anni Oksala kertoo.
Oksala työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääkinnän Tampereen toimipisteessä, joka sijaitsee Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteydessä.
Elokuvissa ja tv-sarjoissa toisinaan esitetään, miten hyönteiset ja toukat auttavat asiantuntijoita esimerkiksi vainajan kuolinajan määrittämisessä. Oksalan mukaan tosielämässä oikeuslääkärin työlle tällaisista ötököistä on hyötyä vain ani harvoin.
Asian ytimessä.doc: Kuolleiden lääkäri
Asian ytimessä -dokumentissa tutustutaan oikeuslääkärin työhön.
Parikymmentä vuotta oikeuslääkärinä toiminut Anni Oksala on avannut työuransa aikana noin 6000 vainajaa.
Hän toivoo, että kuolemasta puhuttaisiin enemmän. Katso koko dokumentti alta.25:28
Dokumentin katsominen vaatii maksuttoman MTV Katsomo -kirjautumisen.
– Joskus erittäin harvoin maailmalla ja joskus Suomessakin on käytetty hyönteisasiantuntijaa apuna. Joskus hyönteisistä voidaan esimerkiksi päätellä, missä vainaja on ollut, jos häntä on siirrelty kuoleman jälkeen.
Etenkin kesäaikaa hyönteisisä ja toukkia on vainajissa usein.
– Sanotaan, että niihin tottuu, mutta en minä niistä pidä. Minusta ne ovat epämiellyttäviä, varsinkin lentävät koppakuoriaiset, Oksala tunnustaa.
Lue myös: Anni Oksala on avannut jopa 6 000 vainajaa: "Kuolleet ovat ihania, kun niillä ei ole enää mitään hätää"
Mikä ihmeen oikeuslääkäri?
Lain mukaan ihmisen kuolemansyy on selvitettävä aina ennen hautausta.
Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyselvityksen ja ruumiinavauksen määrää poliisi.
Lain mukaan se on tehtävä, jos henkilö kuolee äkillisesti niin, ettei kuoleman tiedetä johtuneen sairaudesta tai kuoleman syyksi epäillään esimerkiksi tapaturmaa, itsemurhaa, rikosta tai hoitotoimenpidettä.
Vainajan omaiset eivät voi kieltää oikeuslääketieteellisen avauksen tekemistä.
Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen oikeuslääkäri tekee kuolemansyylausunnon, antaa hautausluvan ja ilmoittaa henkilön kuoleman väestörekisteriin.
Oikeuslääkärien tehtävänä on valvoa kuolemansyyselvitystä Suomessa ja tarkistaa kaikki Suomessa kuolleiden kuolintodistukset, myös ne, joissa henkilölle on tehty lääketieteellinen ruumiinavaus tai ruumiinavausta ei ole tehty ollenkaan.
Oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tehdään Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Niissä työskentelee tällä hetkellä 30 oikeuslääkäriä ja kahdeksan erikoistuvaa lääkäriä.
Oikeuslääkärit työskentelevä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkinnän alaisina viranomaisina.
Lähde: THL
Pelkät luutkin tutkitaan
Toisinaan mediassakin kerrotaan tapauksista, joissa joku yksinäinen henkilö ehti virua kotonaan kuolleensa jopa vuosikausia ennen löytymistään.
– Tällaisia olen itsekin avannut. Pitkään kuolleena ollut vainaja on huonossa kunnossa, mutta tällaisessakin tapauksessa ruumiinavaus on hyödyllinen ja voi auttaa selvittämään kuolinsyytä, Oksala kertoo.
– Ja onhan avaus tärkeä ihan tunnistamisenkin takia, kun ulkoisista piirteistä sitä ei voi enää tehdä. Henkilö voidaan edelleen tunnistaa hampaiden, dna:n tai sormenjälkien perusteella.
Toisinaan vainajasta ei ole jäljellä juuri mitään, mutta tästä huolimatta jäänteet päätyvät oikeuslääkärin pöydälle.
– Jos vainajasta on jäljellä esimerkiksi vain luut, silti hänet tutkitaan. Tällöin pyydämme herkästi mukaan KRP:n luututkijan. Luista voi olla vaikeaa sanoa, onko luuvamma syntynyt ennen vai jälkeen kuoleman, Oksala kuvailee.
– Että onko luu mennyt poikki kuoleman jälkeen, onko se peräti kuolinsyy vai jo kauan sitten eläessä saatu.
Luiden vammoista voidaan päätellä paljon, esimerkiksi vamman syntymistapa. Luista on mahdollista saada myös henkilön DNA-näyte ja myös joitakin oikeuskemiallisia näytteitä.
Lue myös: Luut paljastavat henkirikoksen uhrista paljon: Tämän luun tutkija toivoisi aina löytyvän
Kalmalla on oma hajunsa
Mädäntyneen vainajan avaaminen ei Oksalasta tunnu sen kummemmalta kuin tuoreen vainajan avaaminen.
– Kun kuoleman jälkeiset muutokset ovat edenneet pitkälle, suojavarustuksemme avaussalissa on samanlainen kuin muissakin ruumiinavauksissa. Oikeastaan ihan pidän tällaisista avauksista, koska jos kuolinsyytä ei löydy, se ei ainakaan ihan kokonaan ole minun oma vikani, koska hajonneesta kudoksesta ei ole mahdollista löytää ihan kaikkea. Silloin en ole epäonnistunut, Oksala selvittää.
Kalmalla on oma ominaishajunsa. Aavistus siitä leijailee pysyvästi Tampereen oikeuslääketieteellisen yksikön käytävillä. Toisen avaussalin ympäristössä enemmän, koska huonokuntoisten vainajien avaaminen on keskitetty siihen saliin.
– Kalmalla on ihan oma hajunsa, mikään muu haju ei ole samanlainen. Kuollut eläin haisee erilaiselle kuin kuollut ihminen, Oksala kuvailee.
– Kalma haisee makealta ja pistävältä. Ja haju on aika voimakas, jos kuoleman jälkeiset muutokset ovat edenneet pitkälle.
Lue myös: Tattarisuon mysteeri: Lähteestä löytyi kymmenien ruumiiden osia – tekijäksi paljastui kuusihenkinen noitapiiri
Mysteerit harmittavat
Oksala ei pidä kalman hajua epämiellyttävänä, mutta täysin immuuni hänkään ei hajuille ole. Oksalan mukaan ruumiin hajoamisen tuottamat hajut ovat paljon miellyttävämpiä kuin pitkälle levinneen syövän ihmiskehossa aiheuttamat hajut.
– Levinneessä syövässä on oma ominaishajunsa, sellainen epämiellyttävän makean tulehtunut, Oksala kuvailee.
– Samoin märkäkertymät eli paiseet jossakin elimessä voivat olla joskus pahanhajuisia.
Epämiellyttäviäkin hajuja paljon enemmän Oksalaa harmittaa, jos kuolinsyytä ei vainajan hajoamisen takia ole mahdollista selvittää.
– Silloin kuolinsyy jää mysteeriksi ja voi joutua laittamaan kuolintodistukseen, että ei kuolinsyytä.
Toisinaan näin tapahtuu myös tuoreiden vainajien kohdalla. Esimerkiksi alle 40-vuotias henkilö löytyy yllättäen kuolleena, eikä ruumiinavauksessa löydy mitään poikkeamia elimistä ja vammat sekä myrkytys voidaan sulkea pois.
– Mutta silloinkin voimme sanoa, ettei kuolemaa aika varmuudella aiheuttanut tapaturma, henkirikos tai itsemurha. Jäljelle jää jokin tauti, jota ei ruumiinavauksella pystytä toteamaan, Oksala kertoo.