Kun oikeuslääkäri Anni Oksala kertoo ammattinsa, kuulijat eivät ohita sitä koskaan ilman reaktioita. Apua, teetkö sinä ruumiinavauksia? Eikö se ole kamalaa, miten oikein pystyt siihen? En olisi ikinä uskonut, että sinä pystyt sellaiseen.
– Itse en ajattele niin kuin monet muut ajattelevat työstäni, että se on kamalaa. Ei se ole kamalaa vaan hyvin mielenkiintoista, Oksala sanoo.
– On aina yhtä mielenkiintoista selvittää, mikä on kuolinsyy ja löytyykö sitä.
Oksala työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääkinnän Tampereen toimipisteessä, joka sijaitsee Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteydessä.
Oksala kertoo, että ruumiinavausta tehdessään hänen ainoa ajatuksensa on tehdä työ mahdollisimman hyvin ja varmistaa, ettei mitään jää huomaamatta.
– Ei silloin ajattele, että leikkaan tässä nyt ihmistä tai perheenäitiä.
Asian ytimessä.doc: Kuolleiden lääkäri
Uusimmassa Asian ytimessä -dokumentissa tutustutaan oikeuslääkärin työhön.
Parikymmentä vuotta oikeuslääkärinä toiminut Anni Oksala on avannut työuransa aikana noin 6000 vainajaa.
Hän toivoo, että kuolemasta puhuttaisiin enemmän. Katso koko dokumentti alta.
25:28 Dokumentin katsominen vaatii maksuttoman MTV Katsomo -kirjautumisen.
Oksala pitää arvokkaana omassa työssään sitä, että elämme yhteiskunnassa, jossa yhteisön jäsenten kuoleman syy kiinnostaa.
– Että olet vielä kuoleman jälkeenkin tärkeä ja sinulle halutaan kuolinsyy, Oksala sanoo.
Anni Oksala on tehnyt parikymmentä vuotta töitä oikeuslääkärinä ja pitää työtään yhä mielenkiintoisena tai tärkeänä.
Oksalan mukaan oikeuslääkärin pöydällä ihmiset ovat tasa-arvoisia.
– En ajattele vainajien ammatteja, enkä ole koskaan edes nähnyt heitä vaatteet päällä. Minun tutkittavaksi tulevat ovat kaikki alasti.
Lääkärin polku oli selvä
Kun Oksala kävi peruskoulua, hänelle oli selvää, että hänestä tulisi lääkäri. Opiskeluaikana hänellä ei ollut kuitenkaan aavistustakaan, että hänen potilaansa tulisivat olemaan kuolleita.
Kouluaikoinaan hän piti luonnontieteistä, kielistä ja oikeastaan kaikista aineista.
– Olin koulussa hikketyttö eli sain kymppejä ja ainoa ajatukseni oli, että jos on hyvä koulussa, pitää mennä lääkikseen, Oksala kertoo.
Lukion jälkeen Oksala haki ja pääsi yliopistoon lääketieteelliseen tiedekuntaan. Lääkäriopintoihin kuului ruumiinavauksia ja tuolloin ne ahdistivat Oksalaa.
Oikeuslääkäri Anni Oksala avaa noin 250–300 vainajaa vuodessa.
Lääkäriopintojensa jälkeen Oksala meni terveyskeskukseen töihin ja huomasi, ettei pitänyt lainkaan jatkuvasta kiireestä ja potilaspaljoudesta. Terveyskeskuksessa hän ei ehtinyt syömään tai vessaan.
– Oli yksinäistä istua huoneessa ja aina tuli seuraava potilas, etkä yhtään tiennyt, oliko hänellä iso vai pieni ongelma ja aikaa oli aina vain se kymmenen minuuttia.
Sitten Oksala näki lehdessä ilmoituksen, jossa haettiin oikeuslääketieteeseen erikoistuvaa lääkäriä Tampereelle. Oksala haki paikkaa ja sai sen.
Kuolema kiinnostaa
Heti ensimmäisellä viikolla tajusin, että tämä on minun juttuni ja olen todella kiinnostunut kuolinsyyn selvittämisestä, Oksala muistelee.
Kuolema ja se, miksi ihminen kuolee, oli aina kiinnostanut Oksalaa. Lapsesta pitäen hän oli lukenut kuolinilmoituksia ja pohtinut niissä olevien ihmisten kuolinsyitä.
– Ja jos oli uutinen esimerkiksi liikenneonnettomuudesta ja siinä oli kuolonuhreja, minua aina harmitti, että miksei jutussa kerrottu kuolinsyytä, Oksala kuvailee.
Tavanomaiseen ruumiinavaukseen Anni Oksalalta kuluu 30–45 minuuttia.
Poliisiammattikorkeakoulun opiskelijat osallistuvat ruumiinavaukseen koulutuksensa aikana. Kuvassa Anni Oksalan kanssa keskustelemassa Marko Lehtoranta, joka opettaa kuolemansyy- ja väkivaltarikostutkintaa Poliisiammattikorkeakoulussa.
Oksala oli ajatellut saavansa pehmeän laskun oikeuslääkärin arkeen, mutta hänelle olikin varattu ruumiinavaus heti ensimmäisenä työpäivänään.
– Muistan hänet kyllä. Hän oli aika nuori nainen ja hänelle löytyi kuolinsyy. Se oli sairauskohtaus, vaikka hän olisi voinut olla sellainen, ettei kuolinsyytä löydy.
Ensimmäinen ruumiinavaus jännitti Oksalaa. Kun rutinoituneelta oikeuslääkäriltä ruumiinavaukseen kuluu 30–45 minuuttia, Oksalan ensimmäinen ruumiinavaus kesti tuntikausia.
– Ensimmäiseen ruumiinavaukseen varataan aina koko päivä, sillä siinä on ihan ymmällään, että mitä pitää tehdä. Käden ja silmän pitää harjaantua, että oppii tekemään ja havainnoimaan samaan aikaan, Oksala kertoo.
– Minua jännitti eniten se, että osaanko ja tunnistanko elimiä ja mistä kohdasta pitää leikata.
Avaustekniikan oppii vain tekemällä, kirjoja lukemalla sitä ei opi.
– Pitää oppia tunnistamaan elimet ja se, millä on väliä kuolemansyyn kannalta. Jotkut asiathan ovat kiinnostavia ja poikkeavia, mutta kuolemansyyn kannalta niillä ei ole merkitystä, Oksala selvittää.
Oikeuslääkinnän yksikössä kaikki potilaat ovat vainajia.
Alussa vainajan viiltäminen oli Oksalalle vaikeaa.
– Sitten siihen tottui. Siihen alkoi suhtautua niin, että tämä on minun työtäni ja tarpeellista. Ja että haluan tehdä tämän mahdollisimman hyvin, Oksala kuvailee.
Ruumiinavauksia tehdessään Oksala tajusi, ettei hänen opiskeluaikainen ruumiinavauksiin liittyvä ahdistuksensa johtunutkaan kuolleista tai heidän avaamisesta. Opiskeluaikoina oli pitänyt seisoa maskiin ja muihin kuumiin tamineisiin pukeutuneena ringissä avauspöydän ympärillä seuraamassa silmä kovana lääkärin työtä.
– Kaikki olikin helpompaa, kun pääsi itse tekemään työtä, Oksala sanoo.
– Opetustilanne on ihan erilaista kuin itse työnteko, kun itsellä on tehtävä, kädet toimivat ja pääsee kävelemään tutkittavan vainajan ympärillä. Kun yrittää selvittää, mitä ihmiselle on tapahtunut, ei muista ajatella, että on kuuma ja hiki, eikä tilanne tunnu enää ollenkaan epämiellyttävältä.
Mikä ihmeen oikeuslääkäri?
Lain mukaan ihmisen kuolemansyy on selvitettävä aina ennen hautausta.
Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyselvityksen ja ruumiinavauksen määrää poliisi.
Lain mukaan se on tehtävä, jos henkilö kuolee äkillisesti niin, ettei kuoleman tiedetä johtuneen sairaudesta tai kuoleman syyksi epäillään esimerkiksi tapaturmaa, itsemurhaa, rikosta tai hoitotoimenpidettä.
Vainajan omaiset eivät voi kieltää oikeuslääketieteellisen avauksen tekemistä.
Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen oikeuslääkäri tekee kuolemansyylausunnon, antaa hautausluvan ja ilmoittaa henkilön kuoleman väestörekisteriin.
Oikeuslääkärien tehtävänä on valvoa kuolemansyyselvitystä Suomessa ja tarkistaa kaikki Suomessa kuolleiden kuolintodistukset, myös ne, joissa henkilölle on tehty lääketieteellinen ruumiinavaus tai ruumiinavausta ei ole tehty ollenkaan.
Oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tehdään Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Niissä työskentelee tällä hetkellä 30 oikeuslääkäriä ja kahdeksan erikoistuvaa lääkäriä.
Oikeuslääkärit työskentelevä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkinnän alaisina viranomaisina.
Lähde: THL
300 avausta vuodessa
Nyt Anni Oksala on työskennellyt parikymmentä vuotta THL:n Tampereen oikeuslääkinnän toimipisteessä. Viikossa hän avaa noin kahdeksan vainajaa ja vuosittain ruumiinavauksia kertyy 250–300. Parikymmenen työvuoden aikana hän on avannut noin 5 000–6 000 vainajaa.
– Vaikkei sitä ulkopuoliset usko, niin yleensä en iltapäivällä enää muista aamulla avattuja. Ruumiinavaus ja kuolemansyyn selvitys on niin rutiinia, että siellä täytyy olla jotakin tosi ihmeellistä, että jäisi mieleeni, Oksala kertoo.
Oikeuslääkäri avaa Suomessa keskimäärin 200–300 vainajaa vuosittain. Kuvassa vainajaa hakee obduktioavustaja Johanna Varheenmaa.
Oikeuslääkärillä on kahdenlaisia työpäivä: avauspäiviä ja toimistopäiviä. Avauspäivät ovat fyysisesti raskaita ja kuluvat avaussalissa. Toimistossa oikeuslääkäri muun muassa kirjoittaa kuolinsyylausuntoja ja vastaa puheluihin.
– Puhelin soi jatkuvasti. Valtaosa soittajista on lääkäreitä ja poliiseja. Lääkärit pyytävät yleensä apua kuolemansyynselvittämistavan valintaan, kuolintodistuksen tekemiseen tai sitten kuolinsyyn määrittämiseen, jos vainajalla oli useita sairauksia, Oksala selvittää.
– Poliisi pyytää usein apua esimerkiksi lääketieteellisten asioiden tulkitsemiseen.
Toimistopäivinä oikeuslääkäri saattaa myös katsoo elimistä otettuja mikroskooppinäytteitä. Esimerkiksi sydäninfarkti, joka ei ole näkynyt avauksessa, voi näkyä mikroskoopissa.
– Samoin mikroskooppinäytteissä näkyy keuhkokuume, miten rasvoittunut maksa on ja munuaisten arpeutumisen aste. Ja tietenkin erilaisten kasvainten laatu.
Oikeuslääkäri Anni Oksala (oik.) opastaa erikoistuvaa lääkäriä Essi Marjusta.
Oksala pitää työtään edelleen erittäin mielenkiintoisena ja haluaa tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.
– Oikeuslääketiedehän on vähän outo lääketieteen ala, sillä yleensähän lääkärin tehtävä on auttaa ja pelastaa potilaita. Tässä työssä ei voi enää auttaa tai pelastaa, Oksala sanoo.
– Nyt vaan selvitän, että mihin ihminen kuoli. Mutta toivon, että työni auttaa omaisia ja he saavat jonkinlaisen rauhan saadessaan tietää kuolinsyyn.
Oikeuslääkärin työtä on vainajien tutkiminen ja työ sopii Oksalalle. Hän kertoo, että näkee painajaisia elävien hoitamisesta, kun työtä varjostaisi jatkuva kiire ja ajanpuute.
Kuolleissa on paljon hyviä puolia.
– Kuolleet ovat ihania, kun niillä ei ole enää mitään hätää. Se on mielestäni mukavaa, että vaikka tarina taustalla olisi kamala, niin näen, että vainaja näyttää rauhalliselta, Oksala sanoo.
– Kuolleen kanssa ei ole myöskään kiire. Voi miettiä rauhassa ja pitää taukoja. Työ on tässä mielessä hyvin erilaista kuin elävien kanssa.
Kuolleiden kanssa ei voi tehdä myöskään enää kuolemaan johtavaa hoitovirhettä.
– Voinhan minäkin mokata työssäni, unohtaa jotakin tai tutkia huonosti. Voin tehdä virheen, mutta se ei aiheuta enää elävälle ihmiselle enää esimerkiksi mitään palautumatonta ruumiinvammaa, Oksala sanoo.
Valvonta osa työtä
Kuten kaikkien julkisella puolella työskentelevien erikoislääkärien, myös oikeuslääkärien työhön kuuluu ohjata erikoistuvia lääkäreitä. Lisäksi oikeuslääkäri tarkistavat kaikki Suomessa kuolleiden ihmisten kuolintodistukset, joita kertyy noin 60 000 vuosittain.
– Iso osa työtämme on valvoa kuolemansyynselvitystä paitsi konsultaatiopuheluiden myös kuolintodistusten avulla. Kaikki todistukset läpikäymällä valvomme, että ihmisen kuolemansyyn selvittäminen näyttää menneen oikein ja kuolemansyy vaikuttaa oikealta, Oksala sanoo.
Ruumiinavauksessa vainajien isoimmista elimistä otetaan kudosnäytteet.
Obduktioteknikko Johanna Varheenmaan tehtäviin kuuluu myös oikeuskemiallisten näytteiden ottaminen vainajasta.
Oikeuslääketieteellisissä ruumiinavauksissa vainajat tutkitaan perin pohjin, vaikka kuolinsyy näkyisi heti avauksen aluksi.
Vainajasta otettuja oikeuskemiallisia näytteitä säilytetään varmuuden vuoksi vuoden ajan, jos jälkikäteen tulee tarvetta tutkia niitä vielä uudestaan.
Hoitovirhejutut vaikeita
Vaikeinta oikeuslääkärin työssä on Oksalan mielestä lääketieteellisesti monimutkaiset tapaukset.
– Jos vainajalla oli monta sairautta ja vielä jotain aineita veressä, jotka kaikki olisivat voineet aiheuttaa kuoleman. Yksi vaikeimmista asioista on yhdistellä kaikki tämä järkeenkäyväksi jatkumoksi, että näin se kävi ja näin sen perustelen, Oksala kuvailee.
Haastavia ovat myös jotkut tapaukset, joissa epäillään hoitovirhettä.
– Kun on tehty vaikkapa monta leikkausta ja epäillään, että jotakin on mennyt väärin tai on tullut harvinainen komplikaatio.
Ruumiinavaussalissa käytetään aina suojavarusteita, muiden muassa FFP3-maskeihin. Kuvassa oikeuslääkäri Anni Oksala (vas.) ja erikoistuva lääkäri Essi Marjunen.
Myös henkirikokset voivat olla vaikeita.
Tavanomaisissakaan tapauksissa kuoleman syy ei yleensä ole suoraviivainen, vaan siihen on vaikuttanut moni tekijä.
Kuolemansyy syntyy oikeuskemiallisen tutkimuksen, mikroskooppitutkimuksen tutlosten, muiden mahdollisten tutkimusten ja vainajasta tehtyjen löydösten summana.
– Minun tehtäväni on päättää, että mikä selittää parhaiten juuri tämän ihmisen kuoleman, Oksala sanoo.
Lain mukaan kuolemansyynlausunnon on oltava valmis kolmen kuukauden kuluessa. Siksi myös tekemättömät lausunnot painavat usein oikeuslääkärin mieltä.
Riskinä tuberkuloosi
Suurin riski oikeuslääkärin työssä ovat infektiot, merkittävimpänä tuberkuloosi.
– Tuberkuloosia on Suomessa yllättävän paljon ja sairaus selviää usein vasta ruumiinavauksessa, Oksala kertoo.
– Vainajilla on myös HI-virusta ja C-hepatiittia ja ne voivat tarttua, jos huono tuuri käy ja juuri tällaisen vainajan kohdalla saa pistovamman tai haavan.
Tartuntariskin takia avaussalissa pukeudutaan suojavaatteisiin. Ruumiinavaukseen osallistuvat käyttävät suojavaatteiden lisäksi suojalaseja ja mikrobeilta suojaaviin FFP3-maskeihin.
Ei hätähousujen hommaa
Oikeuslääkärin työhön sopivat monenlaiset persoonallisuudet, mutta hätähousuille työ saattaisi olla haastavaa.
– Lääkäreistä oikeuslääkärin vastakohta on helikopterin ensihoitolääkäri, joka tulee, pelastaa ja lähtee seuraavaan paikkaan. Itse en pärjäisi sekuntiakaan siinä hommassa, mutta hänkin varmaan kyllästyisi minun töihini, Oksala naurahtaa.
– Aika yleinen piirre meissä oikeuslääkäreissä on, että tykkäämme suunnitella etukäteen, miten työpäivä tai työviikko menee. Jos siihen tulee jokin muutos, ainakin itse menen vähän sekaisin. Aivoni eivät pidä siitä, että suunnitelmat muuttuvat, kun taas ensihoidon lääkärit sietävät epävarmuutta paljon paremmin.
Oksala sanoo miettineensä, että mitä tekisi, jos ei olisi oikeuslääkäri.
– Aina päädyn siihen, että ainakaan lääketieteen alalla en tekisi muuta. Näen painajaisia siitä, että minun pitäisi työskennellä elävien lääkärinä. Pidän ihmisistä, mutta en haluaisi olla heidän lääkärinsä. Olen mieluummin heidän ystävänsä, kaverinsa tai työkaverinsa, Oksala sanoo.
Rebekka Härkönen työskentelee MTV Uutisten rikostoimituksessa rikos- ja oikeustoimittajana.
Härköseen voit olla yhteydessä rikos- ja oikeusaihealueen juttuvinkkeihin ja silminnäkijähavaintoihin liittyen. Härkönen ottaa mieluusti myös vastaan ajankohtaisia valokuvia sekä videoita esimerkiksi onnettomuus-, rikos- ja viranomaisoperaatiopaikoilta.
Härkönen on syntyjään helsinkiläinen mutta asunut ja työskennellyt parin vuosikymmenen ajan Turussa, joten Varsinais-Suomen asiat tuntuvat läheisiltä. Toiselta ammatiltaan Härkönen on rikoskirjailija.
Erityisiä kiinnostuksen kohteita ovat tavallisten ihmisten oikeudet, yhteiskunnan järjestelmävirheet, viranomaisväärinkäytökset ja järjestäytynyt rikollisuus.
YHTEYSTIEDOT:
Puhelinnumero: 050 4777 174 (Parhaiten tavoittaa WhatsApp-viestillä tai perinteisellä tekstiviestillä.)
