Tulivuorenpurkaus saattoi olla alkusysäys yhdelle historian tappavimmista tautiepidemioista, kertoo tuore tutkimus.
Vuonna 1345 tapahtunut voimakas tulivuorenpurkaus saattaa olla Eurooppaa koetelleen mustan surman taustalla, kertoo tuore Communications Earth & Environment -lehdessä julkaistu tutkimus. Asiasta uutisoi muun muassa yhdysvaltalainen uutiskanava CNN.
Purkaus tapahtui tutkijoiden mukaan kaksi vuotta ennen kuin rutto alkoi levitä Euroopan mantereella. Purkaus tapahtui joko yhdessä tulivuoressa tai useamman tulivuoren ryhmässä tuntemattomassa paikassa, todennäköisesti tropiikissa.
Purkauksen synnyttämä tuhkapilvi viilensi ilmastoa useita vuosia. Se taas johti tutkijoiden mukaan viljasatojen epäonnistumiseen, nosti lämpötiloja ja pakotti Italian kaupunkivaltiot tuomaan viljaa Mustanmeren alueelta.
Viljaa kuljettaneilla laivoilla vaani kuitenkin Keski-Aasian villijyrsijäpopulaatioista tarttunut tappava bakteeri, Yersinia pestis. Bakteeri tarttui ensin mustarottien turkissa eläneisiin rottakirppuihin, ja kun rutto tappoi rotat, kirput etsivät uusia isäntiä ja siirtyivät ihmisiin.
Tauti riehui vuosina 1347–1351 erityisesti Etelä- ja Länsi-Euroopassa, kuten Italiassa, Ranskassa, Espanjassa ja Englannissa, mutta niitti kuolemaa myös Pohjois-Euroopassa ja osin Lähi-idässä.
Joillakin alueilla kuolleisuus oli jopa 60 prosenttia, kun taas toiset alueet se jätti lähes koskemattomiksi.
Kaikkiaan surmansa sai pandemian aikana 25–50 miljoonaa ihmistä.