Ruuhkamaksu voimaan Tukholmassa

Ruuhkamaksukokeilu on astunut aamulla voimaan Tukholmassa. Tukholman kantakaupunkiin ajavan tai sieltä poistuvan on maksettava 10-20 kruunua ruuhkaveroa jokaiselta tullirajan ylitykseltä.

Ruuhkavero on voimassa arkipäivisin kello 6.30:n ja 18.30:n välisenä aikana, ja se koskee Ruotsissa rekisterissä olevia ajoneuvoja. Kokeilu päättyy heinäkuun lopussa. Tämän jälkeen seuraa kansanäänestys, jossa tukholmalaiset saavat ottaa kantaa maksun pysyvyyteen.

Monet Tukholman keskustassa työskentelevät tulivat työpaikoilleen ennen kuin kokeilu alkoi puoli seitsemältä.

- He halusivat ehtiä ennen kuin maksuja alettiin periä, sanoo Titti le Clerq Tukholman kaupunginkansliasta. Hänen mukaansa jo tämä osoittaa, että kaupunkilaisten liikennetottumuksiin voidaan vaikuttaa maksujen kautta. Noin 400 000 autoilijaa on hankkinut itselleen tuulilasiin kiinnitettävän tunnistimen, jonka Tukholman sisääntuloväylille rakennetut 18 maksuasemaa lukevat.

Tukholman yliopiston pohjoispuolella sijaitseva maksuasema yritettiin poliisin mukaan tuhota yöllä ennen maksun käyttöönottoa. Asema sytytettiin tuleen, mutta palo saatiin sammutettua nopeasti eikä se aiheuttanut pysyvää vahinkoa.

Toisaalla Tukholmassa varastettiin pysäköintitalossa autosta tunnistin, mikä oli ensimmäinen poliisille raportoitu tunnistinvarkaus.

Kööpenhaminakin kiinnostunut ruuhkamaksuista

Kööpenhaminan johtavat poliitikot seuraavat kiinnostuneina Tukholman ruuhkamaksukokeilua.

- Voisin hyvinkin kuvitella, että maksut otettaisiin käyttöön täälläkin, sanoo sosiaalidemokraatteja edustava Kööpenhaminan ylipormestari Ritt Bjerregaard. Hän haluaisi pikimmiten ottaa käyttöön tietullit Kööpenhaminaan johtavilla teillä ja on valmis poimimaan ideoita Tukholmassa alkaneesta kokeilusta.

Oikeistolainen hallituspuolue venstre tarttui oitis Bjerregaardin lausuntoon. Puolueen edustajan mukaan venstre on heti valmis keskustelemaan ruuhkamaksuista tai tietulleista.

Puolueet eivät kuitenkaan ole täysin samaa mieltä siitä, mihin autoilijoilta kerätyt rahat olisi käytettävä. Venstre sijoittaisi rahat Kööpenhaminan satama-alueelle kaavaillun tunnelin rakentamiseen, kun taas sosiaalidemokraatit haluavat lisäsatsauksia julkiseen liikenteeseen.

Tanskan suurin autoilijoiden järjestö FDM vastustaa ruuhkamaksuja.

- Eivät ihmiset istu pääkaupungin ruuhkajonoissa aamuin illoin huvin vuoksi, vaan siksi että julkinen liikenne ei ole riittävän sujuva, sanoi vajaan neljännesmiljoonaisen järjestön toimitusjohtaja Thomas Möller Thomsen.

(MTV3-STT-TT)

(Seitsemän uutiset 03.01.2006)