Ruotsin hyvinvointiyhteiskunta rapisee

Ruotsissa on yli puolitoista miljoonaa ihmistä ajautumassa pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Heidän koulutustasonsa ja ammattitaitonsa eivät riitä työpaikan saamiseen ja säilyttämiseen, vaikka taloustaantuma hellittäisikin. Kaikki viittaa siihen, että luokkaerot Ruotsissa kasvavat entisestään, todetaan Ruotsin sosiaalihallituksen mietinnössä.

Ruotsalainen hyvinvointiyhteiskunta on rapissut 90-luvulla perinpohjaisesti, eikä kansankodin romuttamisen loppua ole vielä näkyvissä. Julkisia menoja on leikattava mm. rahaliiton ehtojen täyttämiseksi, ja väliinputoajien ryhmä kasvaa koko ajan.

Ruotsin sosiaalihallituksen köyhyysraportti laskee, että kaksi vuotta sitten 1 600 000 ihmisellä oli vakavia ongelmia työpaikan saannissa ja sen säilyttämisessä. Määrä on puolet enemmän kuin vuosikymmenen alussa, ja tutkimusajankohdan jälkeen luku on kasvanut entisestään.

Vaikeimmassa asemassa ovat yksinhuoltajat, siirtolaiset ja nuoret, joista yhä suuremman osan on miltei mahdoton löytää pysyvää työtä.

Talousnousun merkeistä huolimatta monet karsiutuneet näyttävät ajautuneen pysyvään loukkuun. Korkean ja sopivan koulutuksen vaatimukset ovat kasvaneet, ja esimerkiksi aikaisemmin monille työmarkkinat avannut lukiokoulutus ei enää tahdo riittää.

Lannistuminen on näkynyt myös siten, että eniten koulutusta tarvinneet eivät ole sitä työttömyyden aikana jaksaneet tai pystyneet hankkimaan.
(MTV3/Kari Lumikero)

Huom! Uusi StreamWorks ohjelma valitsee nopeuden automaattisesti internetyhteytesi mukaan.

Lue myös:

    Uusimmat