Rotuesittelyssä: Dalmatiankoira

Osaaminen ja erityistaidot

Olen ystävällinen, vilkas ja eloisa koira, ulkonäöltäni pistän silmään. Laikku, Pilkku, Täplä, Dalkku – ne taitavat olla suosituimmat lempinimeni. Turkkiani koristaa useita kymmeniä, jopa satoja mustia tai ruskeita pilkkuja.

Olen uskollinen, hyvämuistinen ja kiltti, mutta saatan olla pidättyväinen vieraiden seurassa. Olen myös mainio hevoskoira ja rakastan vettä, pieniä lätäköitäkin! Ehkäpä olen saanut täpläni pompittuani liikaa kuralätäköissä..

Rotuni suosio nousi huimasti Dodie Smithin julkaiseman lastenkirjan Satayksi dalmatiankoiraa (1956) ja siihen perustuvien Disneyn elokuvasovitusten myötä.

Koulutus ja työkokemus

Alkuperäni on arvailujen varassa. Muun muassa Egyptin arkeologiset löydöt antavat olettaa, että dalmatiankoirarotu olisi peräti parituhatta vuotta vanha. Rotuni nimettiin 1700-luvulla Dalmatian mukaan, joka tuolloin oli osa Venetsian tasavaltaa, nykyään se kuuluu Kroatiaan.

Rotuni käyttötarkoitus oli olla vaunu- ja vahtikoira. Aateliset käyttivät meitä lisäämään arvokkuuttaan ja loistoaan. Dalmatialaisen tehtävä oli juosta matkaseurueen vaunujen alla tai vierellä, ohjata hevosia ja vahtia isäntieni omaisuutta. Minusta kehittyi kestävä ja nopea juoksija.

Harrastukset ja mielenkiinto

Olen tätä nykyä seurakoirien aatelia, vailla metsästysominaisuuksia. Minussa kuitenkin kytee vielä vahtikoiran vainu. Minulle on ominaista ilmoittaa haukuin tulijoista, mutta haukkujen jälkeen otan vieraat vastaan ystävällisesti.

Kaipaan omistajaa, joka on valmis liikkumaan kanssani. Opin uusia asioita nopeasti. Sinun tulee kuitenkin muistaa, että älykkyydestäni huolimatta – tai ehkäpä juuri siitä johtuen – en ole kovin palveluhalukas rotu. Sopivia lajeja minulle ovat esimerkiksi agility ja toko. Minut voi kouluttaa myös pelastus- tai näyttelykoiraksi.

Muuta

Olen keskikokoinen, lihaksikas ja kestävätyyppinen koira. Säkäkorkeuteni on 54–61 senttimetriä. Turkkini on lyhyt, karkea ja pohjaväriltään valkoinen. Turkkini on helppohoitoinen, eikä erityistä karvanlähtöaikaa ole. Tunnusmerkkini ovat valkoisessa turkissa olevat pyöreät, selvästi erottuvat mustat tai ruskeat laikut.

Kirsuni on mustatäpläisillä koirilla musta, ruskeatäpläisillä taas ruskea. Kynteni ovat joko valkoiset tai samanväriset kuin laikkuni. Silmäni ovat ruskeat. Korvani ovat ohuet ja pyöreäkärkiset, pää pitkänmallinen ja vahva.

Motto

Minussa on sata ja yksi hyvää puolta!

Suosittelijat

Cruella de Vil, aktiiviset ja värikkäät ihmiset.

Lähde: Wikipedia, Findal.net

Kuvat: Shutterstock