Lasten yleisin maksasairaus Suomessa on rasvamaksa. Sairastumisriskiin vaikuttavat ylipainon lisäksi perintö- ja ympäristötekijät.
Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus, jota esiintyy jopa neljäsosalla aikuisväestöstä, Munuais- ja maksaliitto kertoo tiedotteessaan. Joka viidennellä maksan rasvoittuminen on edennyt maksatulehdukseksi, joka puolestaan voi johtaa maksakirroosiin ja maksasolusyöpään. Rasvamaksa on maksasolusyövän merkittävin syy.
Ylipainon yleistyminen on saanut myös rasvamaksataudin yleistymään. Taustalla on useimmiten vyötärölihavuus, mutta normaalipainoisenkin maksa voi olla rasvoittunut.
Myös alkoholin käyttö rasvoittaa maksaa. Jo yksi humalahakuinen juominen aiheuttaa merkittäviä muutoksia elimistöön ja maksan rasva-aineenvaihduntaan, mutta juomisen jatkuessa pidempään haitatkin kertautuvat. Kesäloman mittainen, jo muutaman viikon kestävä runsas alkoholin käyttö aiheuttaa käytännössä kaikille maksan rasvoittumisen.
Näin tissuttelu vaikuttaa maksan toimintaan. Juttu jatkuu videon alla.
8:11
"Syntymekanismit samankaltaiset lapsilla ja aikuisilla"
Rasvamaksa ei kuitenkaan ole vain aikuisten ongelma. Tiedotteessa muistutetaan, että lasten ja nuortenkin maksa voi rasvoittua. Itse asiassa ylipainoon liittyvä rasvamaksatauti on nykyisin lapsuusiän yleisin maksasairaus.
Lue myös: Ympäri maailmaa havaittu pienten lasten mystisiä maksatulehduksia – syytä vasta arvaillaan
– Rasvamaksataudin syntymekanismit ovat samankaltaiset lapsilla ja aikuisilla. Ylipainon ohella monet perintö- ja ympäristötekijät vaikuttavat sairastumisriskiin. Etenkin rasvamaksataudin esiintymisen suvussa on todettu altistavan rasvamaksalle, mutta perintötekijöiden ja elintapojen osuutta on vaikea erottaa toisistaan, kertoo erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija Linnea Äärelä Valkeakosken lastenneuvolasta ja Tampereen yliopiston Lasten terveyden tutkimuskeskuksesta tiedotteessa.
Lue myös: "Miten noin nuori on voinut juoda niin paljon, että on maksansa menettänyt" – väärät uskomukset maksasairauksista aiheuttavat häpeää
Nämä tekijät lisäävät riskiä – hyvä fyysinen kunto yhteydessä pienempään sairastumisriskiin
Rasvamaksan riskiä lapsilla lisäävät seuraavat asiat: runsas energian ja proteiinin saanti varhaislapuudessa, nopeasti imeytyvät hiilihydraatit, tyydyttyneet tai kovat rasvat ja liikunnan vähäisyys sekä esimerkiksi diabetes.
Rasvamaksatauti ei kuitenkaan yleensä aiheuta lapselle oireita, joten sitä pitäisi osata etsiä. Nykyisten suositusten mukaan rasvamaksatautia tulisi terveydenhuollossa etsiä noin 10 vuoden iästä alkaen.
– Ilman hoitoa rasvamaksatauti voi edetä kirroosiin saakka jopa ennen aikuisikää sekä lisätä sydän- ja verisuonisairastavuutta myöhemmin elämässä, Äärelä sanoo.
Elämäntapahoito on monen muun sairauden tavoin myös rasvamaksataudin hoidon kulmakivi. Esimerkiksi liikunta on tärkeässä osassa.
– Hyvä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä pienempään sairastumisriskiin, ja jo 20 minuuttia päivittäistä reipasta liikuntaa vähentää maksan rasvoittumista, Äärelä muistuttaa.
Riittävä fyysinen aktiivisuus, terveellinen ruokavalio, mahdollisten liitännäissairauksien hoito sekä riittävä uni ovatkin osa rasvamaksataudin kokonaisvaltaista hoitoa. Aiemmin on uutisoitu, että liian vähän nukkuvien nuorten määrä on kasvanut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet toisen asteen opiskelijoista nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä. Lue, mitkä kaksi merkkiä kertovat riittävistä unista.
Lue myös: Jos herätys on seitsemältä, mihin aikaan lapsen pitäisi mennä nukkumaan? Asiantuntija kertoo ohjenuoran: "Jos iltatoimiin menee tunnin verran..."
Maksasairaudet voivat edetä pitkälle ennen kuin ihminen havahtuu oireisiin. Millaisia maksasairauden ensioireet voivat olla? Entä miten maksasairauksia voidaan hoitaa?
6:51
Lue myös: Tiesitkö? Yhdellä sisäelimellä on ilmiömäinen supervoima – kasvattaa itse itsensä takaisin!
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähde: Munuais- ja maksaliitto