Rasvamaksatauti ei ole vain aikuisten ongelma – yksi asia "suoraan yhteydessä pienempään sairastusmisriskiin"

1:11
KATSO MYÖS: Videolla kerrotaan, miksi maksa on niin tärkeä elin.

Lasten yleisin maksasairaus Suomessa on rasvamaksa. Sairastumisriskiin vaikuttavat ylipainon lisäksi perintö- ja ympäristötekijät.

Rasvamaksa on Suomen yleisin maksasairaus, jota esiintyy jopa neljäsosalla aikuisväestöstä, Munuais- ja maksaliitto kertoo tiedotteessaan. Joka viidennellä maksan rasvoittuminen on edennyt maksatulehdukseksi, joka puolestaan voi johtaa maksakirroosiin ja maksasolusyöpään. Rasvamaksa on maksasolusyövän merkittävin syy.

Ylipainon yleistyminen on saanut myös rasvamaksataudin yleistymään. Taustalla on useimmiten vyötärölihavuus, mutta normaalipainoisenkin maksa voi olla rasvoittunut.

Myös alkoholin käyttö rasvoittaa maksaa. Jo yksi humalahakuinen juominen aiheuttaa merkittäviä muutoksia elimistöön ja maksan rasva-aineenvaihduntaan, mutta juomisen jatkuessa pidempään haitatkin kertautuvat. Kesäloman mittainen, jo muutaman viikon kestävä runsas alkoholin käyttö aiheuttaa käytännössä kaikille maksan rasvoittumisen.

Näin tissuttelu vaikuttaa maksan toimintaan. Juttu jatkuu videon alla.

8:11
Uutisaamun vieraana Munuais- ja maksaliiton toiminnanjohtaja Sari Högström.

"Syntymekanismit samankaltaiset lapsilla ja aikuisilla"

Rasvamaksa ei kuitenkaan ole vain aikuisten ongelma. Tiedotteessa muistutetaan, että lasten ja nuortenkin maksa voi rasvoittua. Itse asiassa ylipainoon liittyvä rasvamaksatauti on nykyisin lapsuusiän yleisin maksasairaus.

– Rasvamaksataudin syntymekanismit ovat sa­mankaltaiset lapsilla ja aikuisilla. Ylipainon ohella monet perintö- ja ympä­ristötekijät vaikuttavat sairastumisriskiin. Etenkin ras­vamaksataudin esiintymisen suvussa on todettu altistavan rasvamaksalle, mutta perintötekijöiden ja elintapojen osuutta on vai­kea erottaa toisistaan, kertoo erikoistuva lääkäri ja väitöskirjatutkija Linnea Äärelä Valkeakosken lastenneuvolasta ja Tampereen yliopiston Lasten terveyden tutkimuskeskuksesta tiedotteessa.

Nämä tekijät lisäävät riskiä – hyvä fyysinen kunto yhteydessä pienempään sairastumisriskiin

Rasvamaksan riskiä lapsilla lisäävät seuraavat asiat: runsas energian ja proteiinin saanti varhaislapuudessa, nopeasti imeytyvät hiilihydraatit, tyydyttyneet tai kovat rasvat ja liikunnan vähäisyys sekä esimerkiksi diabetes.

Rasvamaksatauti ei kuitenkaan yleensä aiheuta lapselle oireita, joten sitä pitäisi osata etsiä. Nykyisten suositusten mukaan rasvamaksatautia tulisi terveydenhuollossa etsiä noin 10 vuoden iästä alkaen.

– Ilman hoitoa rasvamaksatauti voi edetä kirroosiin saakka jopa ennen aikuisikää sekä lisätä sydän- ja verisuonisairastavuutta myöhemmin elämässä, Äärelä sanoo.

Elämäntapahoito on monen muun sairauden tavoin myös rasvamaksataudin hoidon kulmakivi. Esimerkiksi liikunta on tärkeässä osassa.

– Hyvä fyysinen kunto on suoraan yhteydessä pienempään sairastumisriskiin, ja jo 20 minuuttia päivittäistä reipasta liikuntaa vähentää maksan rasvoittumista, Äärelä muistuttaa.

Riittävä fyysinen aktiivisuus, terveellinen ruokavalio, mahdollisten liitännäissairauksien hoito sekä riittävä uni ovatkin osa rasvamaksataudin kokonaisvaltaista hoitoa. Aiemmin on uutisoitu, että liian vähän nukkuvien nuorten määrä on kasvanut. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyn mukaan noin puolet toisen asteen opiskelijoista nukkuu alle kahdeksan tuntia yössä. Lue, mitkä kaksi merkkiä kertovat riittävistä unista.

Maksasairaudet voivat edetä pitkälle ennen kuin ihminen havahtuu oireisiin. Millaisia maksasairauden ensioireet voivat olla? Entä miten maksasairauksia voidaan hoitaa? 

6:51
Häpeä ja syyllistäminen varjostavat maksapotilaiden elämää.

Lähde: Munuais- ja maksaliitto

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja