Ranska ja Britannia ottavat muodollisemman johtoroolin Ukrainaa tukevassa koalitiossa Suomen ehdotuksesta, kertoi presidentti Stubb.
Ranskan presidentti Emmanuel Macron kertoi torstaina Pariisissa pidetyn Ukrainan tukijamaiden kokouksen päätteeksi, että Ranskan ja Britannian johdolla Ukrainaan aiotaan lähettää joukkoja turvaamaan mahdollista rauhanprosessia – vaikka asiasta ei olisikaan yksimielisyyttä Euroopassa.
Italian pääministeri Giorgia Meloni kertoi heti perään, ettei Italia ole lähettämässä joukkoja Ukrainaan. Meloni myös toivoi, että Yhdysvallat olisi mukana seuraavassa Ukraina-kokouksessa Euroopassa.
Macron puhui lähetettävistä "varmistusjoukkona". Ukrainaan lähetetään ranskalais-britannialainen delegaatio keskustelemaan asiasta. Macron ei kertonut tarkempia tietoja siitä, minkä suuruinen joukko Ukrainaan lähetettäisiin tai mitkä maat siihen osallistuisivat.
Macron tähdensi, että lähetettävät joukot eivät olisi rauhanturvaajia eikä niitä lähetettäisi rintamalle. Ne eivät myöskään korvaisi Ukrainan armeijan tehtäviä. Macronin mukaan joukossa eivät ole mukana kaikki Euroopan liittolaismaat.
Niin kutsutun halukkaiden maiden koalition kokoukseen osallistui Suomesta presidentti Alexander Stubb, joka kertoi omassa lehdistötilaisuudessaan suomalaistoimittajille, että Ranska ja Britannia ottavat muodollisemman johtoroolin koalitiossa juuri Suomen ehdotuksesta.
– Suomi teki ehdotuksen, että tarvitsemme selkeän johtoryhmän, jotta sitä kautta pääsemme mukaan neuvotteluihin. Sovimme, että Eurooppaa edustavat Ranskan presidentti ja Britannian pääministeri.
Eurooppa ei pura vaan lisää pakotteita
Stubbin mukaan torstain kokouksessa Pariisissa otettiin jälleen muutama askel eteenpäin. Viesti Venäjälle on presidentin mukaan selkeä: Eurooppa ei ole aikeissa purkaa pakotteita, vaan rakentaa jo seuraavaa pakotepakettia ja jatkaa Venäjän painostamista.
– Ensi kertaa näimme hyvinkin yhtenäisen ja päättäväisen Euroopan, Stubb sanoi suomalaistoimittajille pidetyssä lehdistötilaisuudessa.
Stubbin mukaan pakotteiden poistamista voidaan alkaa harkitsemaan sitten, kun Ukrainaan on saatu aito rauhansopimus, mutta "etupainotteisesti sitä ei tulla tekemään". Venäjä on vaatinut pakotteiden poistamista jo pelkän Mustanmeren aselevon ehtona.
Venäjä on vastustanut jyrkästi sitä, että Ukrainassa olisi minkään Nato-maan joukkoja osana rauhansuunnitelmaa.
"Yhdysvallat ymmärtää Venäjän viivyttävän"
Ranskan Macron soitti ennen kokousta puhelun myös Yhdysvaltain presidentille Donald Trumpille ja kertoi tälle Pariisin kokouksen syistä. Stubbin mukaan Atlantin tuolla puolen on alettu ymmärtää, että Venäjä ei toimi rehellisesti neuvotteluissa aselevosta Ukrainaan.
– Yhdysvallat hitaasti mutta varmasti alkaa ymmärtää, että Venäjä pyrkii viivyttämään tulitaukoa, Stubb sanoi.
Ennen Macronin isännöimää torstain kokousta Macron, Britannian pääministeri Keir Starmer ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi pitivät kolmikantakeskustelut Elysee-palatsilla.
Zelenskyi sanoi ennen kokousta, että on liian aikaista puhua tarkoista rooleista eurooppalaisille joukoille Ukrainassa. Zelenskyi kommentoi asiaa sen jälkeen, kun tämän neuvonantaja Ihor Zhovka oli sanonut, että Ukraina tarvitsee tuntuvan määrän eurooppalaisia joukkoja, ei vain rauhanturvaajia.
Macronin mukaan eurooppalaiset joukot voisivat olla Ukrainan käsissä oleva "pelikortti", joka laskisi sen todennäköisyyttä, että Venäjä rikkoisi aselepoa tai rauhansopimusta ja ryhtyisi uuteen hyökkäykseen.