Moskova ilmoitti tänään, että valmistelu torstaina tapahtuvaa Ukraina-neuvottelua varten jatkuu. Ukraina puolestaan edellyttää, että presidentti Vladimir Putin osallistuu neuvotteluun, mutta tätä Kreml ei suostu vielä kommentoimaan.
Moni epäilee Venäjän tahtoa sodan lopettamiseen, mutta maalle on kertynyt ainakin taloudellista motivaatiota niin tehdä.
– Venäjällekin sota on kuluttavaa. Se on vääristänyt Venäjän taloutta ja siellä alkaa olemaan isoja taloudellisia ongelmia, koska sotatalous vie resursseja niin paljon, sanoo Helsingin yliopiston taloushistorian professori Jari Eloranta.
– Venäjänkin etujen mukaista olisi pyrkiä rauhaan, mutta on kyseenalaista, millä aikataululla Putinin hallinto niin tekee.
Tilannetta hankaloittaa paljon se, ettei Venäjä juuri piittaa muusta kuin voimapolitiikasta.
– Sisäpoliittisesti Putinin hallinto ei voi näyttäytyä heikkona siten, että tehtäisiin lännelle isoja myönnytyksiä. Ulkopoliittisesti Venäjä haluaa purkaa pakotteita ja saada normaalimpia suhteita länsimaihin käydäkseen taas kauppaa.
– Naton laajentumista Venäjä haluaa varmasti välttää, Eloranta toteaa.
Orpo toivoo tulitaukoa
Suomessa valtiojohto sanoo, että mahdollisuuksia parempaan on, mutta Venäjään liittyy paljon kysymysmerkkejä.
– Odotusarvo on se, että päästäisiin sopuun siitä, että tulitauko Ukrainaan syntyy välittömästi ja sen jälkeen olisi aivan eri pohja lähteä neuvottelemaan rauhasta, pääministeri Petteri Orpo (kok.) arvioi.
– Nyt kyse on yksinomaan siitä, miten Venäjä reagoi tässä tilanteessa, jossa neuvotteluja tarjotaan ja Putinin pyyntöön tavata (Volodymyr) Zelenskyi on Zelenskyi suostunut.
Toistaiseksi on jännitettävä ensin sitä, toteutuuko ylipäätään Ukrainan ja Venäjän tapaaminen Istanbulissa Turkissa torstaina. Pysyvästä rauhasta ollaan todennäköisesti vielä valitettavan kaukana.