Venäjän ja Ukrainan on määrä tavata torstaina Turkin Istanbulissa. Venäjän presidentti Vladimir Putin esitti maiden välisiä suoria neuvotteluja sunnuntaina.
Venäjä vaatii neuvotteluiden jatkamista torstaina Turkissa vuonna 2022 käytyjen keskustelujen pohjalta.
Näin ovat viestittäneet sekä presidentti Vladimir Putin että tämän avustaja Juri Ushakov, joka on osallistunut Venäjän ja Yhdysvaltojen välisiin Ukraina-neuvotteluihin.
Putin myös väitti, että neuvottelut tulee aloittaa ilman "ennakkoehtoja". Toisaalta kaikkien lopputulosten tulee Kremlin mukaan pureutua sodan "juurisyihin".
Vuoden 2022 neuvotteluista tiedetään varsin paljon, koska venäläisten ja ukrainalaisten laatimia ehdotuksia rauhansopimuksesta vuosi julkisuuteen viime vuoden alussa.
Vuonna 2022 laaditut dokumenttiluonnokset on päivätty maaliskuun 17. ja huhtikuun 15. päivälle.
Sopimusluonnoksista ovat uutisoineet muun muassa yhdysvaltalaislehdet New York Times ja
Wall Street Journal
.
Neuvottelut Venäjän ja Ukrainan välillä alkoivat jo muutamia päiviä Venäjän suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen 28. helmikuuta.
Siitä, neuvottelivatko venäläisedustajat tosissaan vai näennäisesti, on sekä ukrainalaisten että yhdysvaltalaisten keskuudessa ristiriitaisia mielipiteitä.
12:23Kuinka todennäköisesti Putin ja Zelenskyi tapaavat torstaina? Näin arvioivat MTV Uutisten toimittajat.
Ei Natolle, kyllä EU:lle
Huhtikuun sopimusluonnoksessa todetaan yksimielisesti, että Ukrainasta tulisi "pysyvästi puolueeton valtio, joka ei ole kuulu sotilasliittojen toimintaan".
Virke on selvä viittaus puolustusliito Natoon, johon Ukraina on halunnut liittyä. Venäjä vastustaa ajatusta tulisesti.
Sen sijaan Venäjä oli luonnoksessa valmis päästämään Ukrainan Euroopan unioniin.
Sopimuksen sisällön olisivat taanneet Yhdysvallat, Britannia, Kiina, Ranska ja Venäjä. Ukraina olisi halunnut mukaan Turkin, Venäjä Valko-Venäjän.
Kyseisillä valtioilla olisi ollut velvollisuus puolustaa Ukrainan puolueettomuutta, jos sopimusta rikotaan.
Ongelmallista oli, että kaikkien takaajamaiden täytyisi sopia yhteisesti toimista, jos jokin maa aloittaisi sodan Ukrainaa vastaan. Jos siis Venäjä jälleen hyökkäisi Ukrainaan, pitäisi Kremlin hyväksyä mahdolliset vastatoimet.
Mitä alueluovutuksiin tulee, halusi Venäjä koko Donbassin alueen itselleen ja samalla lännen luopuvan kaikista pakotteista, joita Venäjää vastaan oli vuodesta 2014 lähtien asetettu.
Lisäksi Krimin niemimaa jäisi Venäjän hallintaan.
Yhdysvallat on antanut ymmärtää olevansa valmis tunnustamaan Krimin osaksi Venäjää. Ukraina torppasi keväällä 2025 yhden tulitaukoehdotuksen tällä verukkeella.
Ukrainan omassa alkuvuoden 2022 ehdotuksessa se vaati, että Venäjä vetäytyy kaikilta miehittämiltään aluilta.
Huhtikuun sopimusluonnoksessa katsotaan, ettei Ukraina saa vahvistaa asevoimiaan länsimaisella aseistuksella.
Kreml on nytkin vaatinut, että länsimaiden aseavun Ukrainalle on loputtava ennen kuin tulitauko voi tulla voimaan.
Sopimusluonnoksessa pyrittiin rajoittamaan Ukrainan asevoimien iskuvoimaa.
Venäjä halusi rajoittaa sekä Ukrainan ohjusten kantamaa että taistelupanssarivaunujen määrää. Mahdolliset kahdenväkiset avunantosopimukset olisi purettava.
Ukrainalle jäävän armeijan koosta Kiova ja Moskova eivät olleet yhtä mieltä.
Venäjä olisi suonut Ukrainalle 85 000 sotilasta, 342 tankkia ja 519 tykkiä. Ukrainan mukaan vastaavien lukujen pitäisi olla 250 000, 800 ja 1 900.
Huhtikuun luonnoksessa Venäjä myös vaati Ukrainaa perumaan kansallisuuteen ja kieleen liittyviä lakeja. Ukraina vastusti tätä.
Neuvottelut kariutuivat kesäkuussa
Keväällä 2022 tapahtui useita asioita, jotka vahvistivat Ukrainan asemaa ja lisäsivät sen haluttomuutta allekirjoittaa epämieluisaa rauhansopimusta.
Venäjän sotarikosten laajuus erityisesti Butshassa paljastui, mikä luonnollisesti lisäsi ukrainalaisten vihaa maahan hyökänneitä venäläisiä kohtaan.
Rauhasta, varsinkaan huonoilla ehdoilla, tuli sisäpoliittisesti vaikeammin myytävä.
Ukrainalla oli myös syytä uskoa sotamenestykseensä.
Venäjän haave nopeasta voitosta oli kariutunut, länsiaseita alkoi virrata Ukrainaan ja Venäjä joutui vetäytymään pääkaupunki Kiovan suunnalta.
Venäjä taas piti kiinni omista tavoitteistaan ja vastusti Ukrainan turvatakuita.
Se, että Venäjä kolme vuotta myöhemmin yhä vaatii Ukrainalta Istanbulin neuvotteluasemiin palaamista, on Ukrainalle eittämättä vaikea pala niellä.
Varsinkin maaliskuun rauhansopimusluonnos heijastelee Ukrainan epävarmaa sotilaallista asemaa.
Paljon on kuitenkin muuttunut, mitä symboloi lyhyt ajomatka Kiovan keskustasta taistelukentille, jossa ukrainalaisjoukot pysäyttivät venäläiset.
Siinä missä helmi-maaliskuussa 2022 kyseiset Kiovan lähialueet tuhoutuivat taisteluissa, muistuttavat ne nyt lähes minkä tahansa suurkaupungin hyväosaisten pientaloaluetta.
Ukraina onkin tehnyt selväksi, ettei se ole valmis siihen, että Venäjä sanelee neuvotteluissa sen sisä- ja ulkopoliittisen linjan.
Presidentti Volodymyr Zelenskyi on vaatinut tulitaukoa ennen neuvotteluiden alkamista. Hän on myös sanonut haluavansa tavata Putinin Istanbulissa torstaina.
Putinin ja Zelenskyin tapaamisestakin puhuttiin vuoden 2022 neuvotteluissa. Tapaamisessa olisi ollut tarkoitus sopia Venäjän miehittämien Itä-Ukrainan alueiden kohtalosta.
Tuolloin tapaaminen ei toteutunut, eivätkä presidentit ole tiettävästi keskustelleet edes puhelimitse suurhyökkäyksen alkamisen jälkeen.
Ukraina ja Eurooppa vaativat tulitaukoa alkamaan tänään maanantaina. Taistelut ovat jatkuneet.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana, pääasiassa verkkodeskissä.
Luhtala seuraa uutisia laaja-alaisesti. Hän on erikoistunut Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä esimerkiksi juttuvinkkeihin liittyen.
