Venäjän laatimassa käsikirjoituksessa Ukrainan varalle on varmasti useita vaihtoehtoja, mutta sotilaallisten toimien jatkuminen on hyvin mahdollista, toteaa tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta MTV Uutisille.
Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut, että hänen johtamansa maa odottaa solidaarisuutta sekä Natolta että Euroopan unionilta.
Solidaarisuuden voi tulkita monella tavalla. Mitä Ukraina sitten käytännössä ajattelee sen tarkoittavan tässä tapauksessa?
– Zelenskyi ei odota, että taistelujoukkoja tulisi Ukrainaan. Hän on tainnut sanoakin, että on parempi, että Ukraina osoittaa pystyvänsä taistelemaan yksin, arvioi tutkijakollegiumin johtaja Tuomas Forsberg Helsingin yliopistosta.
– Materiaaliapua, asetoimituksiakin kaivataan. Taloudellista tukea, diplomaattista ja poliittista solidaarisuutta laajalla skaalalla, Forsberg jatkaa.
Venäjä ei vähästä hätkähdä
Lännen keinot Venäjää vastaan näyttävät kovin yksipuolisilta. Tämä johtuu pitkälti siitä, että länsi ja Venäjä käyttävät niin eri strategiaa, sanoi Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa Seitsemän uutisissa.
Länsi puhuu päivästä toiseen pakotteista ja sopimuksista, kun taas Venäjä on selvästi valmiimpi käynnistämään panssarivaunujensa moottorit saadakseen haluamansa. Sopimuksia presidentti Vladimir Putinin johtama maa noudattaa, kun se sille sopii, ja pakotteisiinkin se on ainakin jossain määrin vuosien varrella ehtinyt tottua.
