Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin keskustelivat tiistaina puhelimitse Ukrainan jännittyneestä tilanteesta. Niinistö muistutti Suomen vakaasta linjasta ulko- ja turvallisuuspolitiikassa, ja Putin ilmaisi tukensa Helsingin huippukokoukselle vuonna 2025. Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs pitää Niinistön aktiivisuutta hyvänä asiana, mutta nopeaa neuvotteluratkaisua Ukrainassa ei ole näkyvissä.
Niinistö puhui Putinin kanssa alle vuorokausi sen jälkeen, kun hän oli keskustellut puhelimitse Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin kanssa.
Tasavallan presidentin kanslian tiedotteen mukaan keskustelu Ukrainasta oli perusteellinen, ja Niinistö oli esittänyt vakavan huolensa jännittyneestä tilanteesta. Kremlin julkaiseman tiedotteen mukaan Putin toisti vaatimuksensa neuvottelujen aloittamisesta, jotta Naton laajeneminen itään estettäisiin.
Lue myös: Presidentti Niinistö keskusteli Joe Bidenin kanssa: Kertoi arvostavansa Naton avoimien ovien politiikkaa
Suomen entinen Moskovan-suurlähettiläs Hannu Himanen pitää yhteydenpitoa osoituksena presidentti Niinistön aktiivisuudesta.
– On tietysti hyvä, että hän on aktiivinen, koska tilanne näyttää kansainvälisesti hyvin levottomalta. Niinistön puhelu on osa käynnissä olevaa laajempaa puhelindiplomatiaa.
Mitä Venäjä tavoittelee?
Venäjä on keskittänyt kalustoa ja noin 100 000 sotilasta lähelle Ukrainan rajaa. Maan on arvioitu jopa valmistelevan suurhyökkäystä alkuvuodesta. Venäjä on vedonnut oikeuteensa puolustaa aluettaan. Hannu Himanen ei pidä sotilaallista hyökkäystä todennäköisenä, mutta se on mahdollista.
Himasen mukaan Venäjän kovasanainen linja on saanut uusia kierroksia viime viikkoina, mutta syytä siihen ei tarkalleen tiedetä. Putinin lisäksi retoriikka on koventunut muun muassa ulkoministeri Sergei Lavrovilla ja varaulkoministeri Sergei Ryabkovilla.
– Sitä ei tehdä sattumalta. Se on hyvin voimakas koko rintaman diplomaattinen hyökkäys tai määrätietoinen vyörytys. Venäjä haluaa painostaa erityisesti Yhdysvaltoja konkreettisiin vastatoimiin ja myönnytyksiin.
Konkaridiplomaatin mielestä taustalla voi olla myös halu testata Saksan vastavalitun liittokanslerin Olaf Scholzin uutta hallitusta ja sen suhtautumista tilanteeseen. Venäjän lopullisena tavoitteena on saada aikaan kansainvälinen sopimus, jolla sotilasliitto Naton laajeneminen itään estettäisiin.
– Se ei tule onnistumaan, mutta johtaako tämä neuvotteluihin vai sotatoimiin, niin sitä joudumme arvailemaan. Uskoisin, että neuvotellaan mutta tilanne on hyvin hankalan näköinen, sanoo Himanen.
Venäjää on uhattu raskailla taloudellisilla seurauksilla, jos se päättäisi hyökätä Ukrainaan. Viimeksi näin todettiin EU:n ulkoministerien kokouksessa. Yhtenä mahdollisuutena on mainittu Venäjän sulkeminen ulos kansainvälisestä Swift-maksujärjestelmästä.
– Se iskisi myös länsimaalaisiin Venäjällä toimiviin yrityksiin, mutta voisi vaikuttaa Venäjän sisäiseen maksuliikenteeseen hyvinkin voimakkaasti. Tässä nyt liikutellaan aika raskaita aseita.
Lue myös: Kremlin Natolle esittämällä vaatimuksella olisi tuskin paljonkaan arvoa – sota Ukrainaa vastaan voisi puolestaan suututtaa Venäjän oman kansan
Putinilta tuki huippukokoukselle Helsingissä
Presidentti Niinistö on puhunut jo pitkään niin sanotun Helsingin hengen tarpeellisuudesta. Se on viittaus vuoden 1975 ETYK-huippukokoukseen Helsingissä, ja sillä voidaan tarkoittaa esimerkiksi jännitteiden lieventämistä ja suurvaltojen kykyä sopia yhteisistä pelisäännöistä vaikeuksista huolimatta.
Suomi on Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin puheenjohtajamaa vuonna 2025, ja Niinistön tavoitteena onkin ollut uuden huippukokouksen järjestäminen Helsingissä samana vuonna, tasan 50 vuotta Etykin jälkeen.
Tiistain keskustelussa Putin ilmaisi, ainakin Kremlin tiedotteen mukaan, tukensa huippukokoukselle. Tosin vain sille, eikä hän viitannut Helsingin henkeen tai Niinistön aloitteeseen muulla tavalla.
Venäläisillä on ollut halu neuvotella uusi sopimus Euroopan laajuisesta turvallisuusjärjestyksestä. Se ei ole saanut lännestä vastakaikua.
Hannu Himanen toteaa, että Venäjän tuen osoitus uudelle kokoukselle voi kuulostaa hyvältä, mutta samalla se paljastaa ETYKin 50-vuotisjuhlien monimutkaisuuden.
– Venäjän tuki ei ole pelkästään myönteinen asia. Emme ole kuulleet julkisia viittauksia Suomen läntisiltä partnereilta. Juuri siksi, että tämä on niin vaikea kysymys.
Katso myös: Ukrainan tilanne on ollut esillä presidentti Sauli Niinistön puheluissa Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenteille
2:16
