Putin käskee satojatuhansia sotaan, uudet joukot epäilyttävät: "Jos niitä nyt joukoiksi voi sanoa – huonoilla taistelijoilla on vaikea menestyä"

3:03
Suomen puolustusvoimien ex-komentaja kertoo, miten Venäjän liikekannallepano on alkanut: "Yöaikaan viedään kutsuntakirjeitä".

Venäjän liikekannallepano tuottaa ensi alkuun sotilaita, joilla voidaan lähinnä tilkitä tyhjiä aukkoja joukko-osastoissa, toteaa Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg MTV Uutiset Livelle.

Ukraina joutuu Venäjän liikekannallepanon vuoksi pelaamaan hieman aikaa vastaan, toteaa sotahistorioitsija Emil Kastehelmi, joka on ylläpitänyt Ukrainan sotaa seuraavaa rintamakarttaa suurhyökkäyksen ensimmäisestä päivästä lähtien.

Julkisesti Venäjän liikekannallepanosuunnitelma on seuraava: 300 000 reserviläistä määrätään palvelukseen, yli kuukausi kertausharjoituksia ja ensisijaisesti Ukrainaan käsketään niitä, joilla on jo aiempaa taistelukokemusta. Annettu koulutus huomioi myös Ukrainan sodan opit.

Pikakoulutuksella rintamalle

Mediatietojen ja asiantuntija-arvioiden mukaan tilanne on toinen. Venäjä saattaa tavoitella yli miljoonan sotilaan komentamista Ukrainaan, kertausharjoitukset ovat 2–3 viikon pikakoulutus, eikä sen aiemman taistelukokemuksenkaan suhteen ole niin nuukaa.

Vaikka Ukraina joutuisi pelaamaan aikaan, ei se tarkoita, että Kiova olisi hätää kärsimässä uusien venäläisjoukkojen valuessa rintamalle. Tästä sekä Kastehelmi että Puolustusvoimien entinen komentaja Jarmo Lindberg ovat yhtä mieltä.

– Pikakoulutuksella lähetettävät joukot ovat yksittäistaistelijoita. He eivät ole olleet joukkokoulutuksessa. Se automaattisesti johtaa siihen, että henkilöillä voidaan lähinnä tilkitä tyhjiä reikiä jo olemassa olevassa joukkokokonaisuudessa, Lindberg sanoo.

"Haastava tilanne suoraan siviilielämästä repäistyille ihmisille"

Venäjällä on ollut toistuvia ongelmia joukkojen yhteispelissä tähänkin asti. Esimerkki pelätty panssarinyrkki on osoittautunut panssarilapaseksi pitkälti siksi, ettei eri aselajien yhteistyö ole toiminut.

Liikekannallepano on ollut kaukana ongelmattomasta. Sen toteutusta on kritisoitu jopa Venäjällä, mikä Lindbergin mielestä on "aika selvä merkki", ettei kaikki ole sujunut suunnitellusti.

Jo nyt on nähty kuvia maastopuvut päällä olevista palvelukseen määrätyistä, joita on kasattu koulutuskeskuksiin. Osa heistä "ei ole aivan nuorukaisia", Lindberg huomauttaa.

Koulutusaikataulu on todennäköisesti sellainen, että uusia venäläistaistelijoita nähtäneen rintamalla jo muutaman viikon sisällä.

– Yllätyskutsun saanut henkilö laitetaan ajoneuvoon, kuljetetaan vieraaseen koulutuskeskukseen, annetaan mahdollisesti pikakoulutus ja sen jälkeen viedään suoraan juoksuhautaan. Siellä on sodan nähneitä vanhoja jermuja. Se on aika haastava ja ristiriitainen tilanne suoraan siviilielämästä repäistyille ihmisille, Lindberg toteaa.

"Huonoilla taistelijoilla on vaikea menestyä"

Vaikka uusia eliittiyksiköitä ei ole luvassa, tosiasia myös on, että lisää sotilaita Venäjä on saamassa.

– Ukrainan näkökulmasta se tarkoittaa sitä, että puolustavat joukot voivat olla lähiaikoina voimakkaampia ja tietysti Ukrainassa ajatellaan, että pitäisikö nyt nopeammin yrittää edetä, Lindberg pohtii.

Yli puoli vuotta kestänyt sota on aiheuttanut Kremlin armeijalla arviolta kymmeniä tuhansia tappioita, ja Harkovan vastahyökkäys syyskuun ensimmäisellä puoliskolla osoitti, että Venäjän rintamasta oli ainakin tuolloin löydettävissä heikkouksia.

Sodan aloite on nyt Ukrainalla. Pystyykö Venäjä kairaamaan aloitteen takaisin itselleen uusilla joukoilla?

– Jos niitä nyt joukoiksi voi sanoa, Lindberg tarkentaa viitaten siihen, etteivät yksiköt todennäköisesti saa nimeksikään joukkotason koulutusta.

– Puolustustaisteluun voidaan saada lisää voimaa. Jäljellä on entiset kokeneet komentajat ja alijohtajat, siis ne, jotka ovat hengissä. Kun palvelukseen määrätyt eivät ole olleet joukkoharjoituksissa, niin on vaikea nähdä venäläisjoukkojen muuttuvan pikaisesti paremmin hyökkäyskykyisiksi.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

3:03
Venäjän liikekannallepano – Puolustusvoimien ex-komentaja arvioi, minkä tasoisia joukkoja Venäjä saa kasaan: "Eivät aivan nuorukaisia ole".

Sotahistorioitsija Kastehelmi on samoilla linjoilla.

– Huonoilla taistelijoilla on vaikeampi tehdä menestyksekkäitä operaatioita. Motivaatio ei ole kaikki kaikissa, vaan kyse on siitä, osaako sotilas oikeasti taistella, Kastehelmi sanoo MTV Uutisille.

Epämotivoitunutkin sotilas on parempi kuin ei mitään

Liikekannallepanon on arvioitu tuovan rintamalle kauniisti sanottuna kirjavalla taistelumotivaatiolla varustettua väkeä.

Kastehelmen mukaan epämotivoituneestakin sotilaasta on usein enemmän hyötyä kuin sotilaasta, joka ei ole ollenkaan rintamalla – etenkin nyt, kun parempaakaan ei ole saatavilla.

– Kyllähän sekin ampuu etenevää ukrainalaista. Mutta jos ketään ei kiinnosta toimia yhteisten päämäärien eteen, vaan pyritään tekemään olemisesta itselle mahdollisimman vaivatonta, niin kyllähän se koheesioon väistämättä vaikuttaa.

Kastehelmi muistuttaa, että Venäjä on käyttänyt huonon moraalin joukkoja aiemminkin. 

– Pakkovärväyksiä niin sanottujen separatistijoukkojen piirissä. Siellä on ollut ilmeisen huonoa motivaatiota. Harkovassakin nähtiin, että jos ei ole sitoutumista omaan toimintaan, esimerkiksi arvokastakin kalustoa saattaa jäädä suuremmissa määrin tuhoutumattomana vihollisen käsiin.

"Ukrainalla eri standardit kuin Venäjällä"

Ainakin alkuun Venäjä todennäköisesti tilkitsee uusilla sotilailla nimenomaan ohuenlaiseksi käynyttä rintamalinjaansa, toteaa sodan tilannekarttaa ylläpitävä Kastehelmi.

– Se saattaa vaikuttaa nopeastikin alueellisesti niin, että Ukrainan on vaikeampi päästä läpimurtoihin. Ehkä venäjä saa jopa jonkinlaisen rintamakierronkin aikaan, jossa osa joukoista on reservissä tai levossa, eivätkä samat sotilaat joudu taistelemaan jatkuvasti, Kastehelmi arvioi.

– Venäläiset tuntien rotaatio voi jäädä kuitenkin kakkoseksi. Jos historiaa katsoo, niin tällaisista asioista ei ole pidetty parasta mahdollista huolta, hän jatkaa.

Kastehelmen mukaan Venäjän uudet joukot tulevat todennäköisesti vähintään hidastamaan Ukrainan uusia operaatioita.

– Vaikea arvioida, kun ei tiedä Ukrainan todellisia suunnitelmia. Jos katsoo mitä tahansa loogista lopputulosta, liikekannallepano jossain muodossa oli tulossa ennemmin tai myöhemmin, koska tappiot olivat suuret ja rekrytointikampanjat eivät tuottaneet tulosta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

1:18
Miten Ukraina armeija reagoi liikekannallepanoon?

Lisää ukrainalaisjoukkoja koulutetaan tällä hetkellä ainakin Britanniassa operaatiossa, johon Suomikin osallistuu.

Ukraina on myös toistuvasti välittänyt kuvaa tulokkaista, jotka harjoittelevat sotimista. Ukrainalla ei kuitenkaan kykene Venäjän tavoin  repäisemään satojatuhansia sotilaita takataskustaan.

– Ukrainalle joukkomäärien massiivinen lisääminen ei ole realistista, jos ne halutaan järkevästi aseistaa ja kouluttaa, Kastehelmi uskoo.

– Ukrainalla on eri standardit kuin Venäjällä sen suhteen, mitä se haluaa rintamalle. Ukrainalta ei tulla näkemään samanlaista ilmoitusta kuin Venäjältä nyt.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

1:15
Mitä Venäjän liikekannallepanolla aikaansaamat joukot voivat rintamalla tehdä? Puolustusvoimien ex-komentaja arvioi.

Mistä aseet? "Ovatko pyörät tallella?"

Jos ovat olleet Venäjän miehistötappiot valtaisat, voi samaa sanoa myös kalustosta.

Liikekannallepanojoukoille varmasti löytyy rynnäkkökiväärejä ja sinkoja, mutta teknisemmät ja modernimmat aseet ovat todennäköisesti jo rintamalla, Lindberg arvioi.

– Pitääkö Venäjän kalustovarikoilla mennä 1960–1970-lukujen materiaaliin ja onko sitä korruption seurauksena myyty pois? Onko renkaat tallella ja akut laitteissa?, Lindberg pohtii.

Kastehelmen mukaan satojentuhansien sotilaiden varustaminen on "iso kysymysmerkki".

– Varastoissa on vielä mahdollisesti jonkin verran parempaa kalustoa. En usko, että Venäjä on viimeiseen vaunuun käyttänyt parasta kalustoaan.

– Totuus kuitenkin on, että paras ja terävin kärki Venäjän modernista vaunukalustosta ja vähän kohta jo muustakin ajoneuvokalustosta alkaa olla Ukrainassa pahasti kulunutta.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

1:46
Venäjän kalustotappiot ovat olleet valtavat – mistä liikekannallepanojoukoille aseet? Puolustusvoimien ex-komentaja: "Ovatko renkaat tallella?".

Presidentti Putin vaati tällä viikolla Venäjän aseteollisuutta kiristämään tuotantotahtia. Tämä on helpommin vaadittu kuin toteutettu. Venäjä ei pysty korvaamaan kalustoa sitä tahtia kuin se sitä käyttää, Kastehelmi sanoo.

Rintamalla nähtäneenkin jatkossa yhä vanhempia panssarivaunuja ja muita sotakoneita. Kastehelmi ennustaa näkevänsä varsinkin sellaisia vanhempia panssarivaunuja ja -ajoneuvoja, joita ei ole modernisoitu.

– Ei ole nähtävissä sellaista taikatemppua, että sadat tuhannet sotilaat saisivat modernia tavaraa, Kastehelmi summaa.

Ukraina hyökkää Kremlin mielestä pian Venäjälle

Liikekannallepanon lisäksi Venäjä ilmoitti tällä viikolla järjestävänsä pitkään ennakoidut niin sanotut kansanäänestykset miehittämillään Hersonin, Zaporizhzhjan, Donetskin ja Luhanskin alueilla.

Tekaistujen äänestystulosten myötä vallattujen alueiden väitetään haluavan liittyä Venäjään. Vaikka tätä ei kansainvälisesti tulla juuri tunnustamaan, muuttanee se Venäjän puheenpartta, kenraali evp. Lindberg sanoo.

– Aiemmin se on ollut Venäjä, joka hyökkää. "Kansanäänestysten" jälkeen Venäjä tulkitsee niin, että tämä on lännen hyökkäys Venäjälle.

– Panoksia julkisessa puheessa korotetaan.

Venäjä on valmis puolustamaan siihen liitettäviä alueita vaikka strategisin ydinasein, väitti Venäjän federaation turvallisuusneuvoston varapuheenjohtaja Dmitri Medvedev äskettäin.

Juttu jatkuu videon jälkeen.

1:47
Mikä on Venäjän järjestämien "kansanäänestysten" merkitys sodalle? "Putin nosti itse panoksia".

Mikä on Venäjän reaktio, jos Ukrainan hyökkäys etenee ja täsmäaseita käytetään?

– Venäjä on käyttänyt lähes kaikkia mahdollisia perinteisiä kevyitä ja raskaampia aseita sekä pitkän kantaman täsmäaseita yli puoli vuotta. Voihan olla, että joillain raskaammilla aseilla enemmän vastataan kuin aikaisemmin, mutta siinä ei tavallaan ole mitään uutta, Lindberg arvioi.

– Kynnys taktisten ydinaseiden käyttämiseen on valtavan korkea. Se muuttaisi koko sodan kulun ja koko Venäjän asetelman länteen, hän jatkaa.

Suurhyökkäyksellään valtaamista alueista Venäjä on sittemmin menettänyt Kiovan lähiympäristön sekä merkittävän osan Koillis-Ukrainaa Harkovan lähettyviltä.

Nyt Venäjän käsissä on enää sellaisia Ukrainan alueita, joista Venäjällä ei niin sanotusti ole varaa luopua, jos se haluaa pitää kiinni edes minimitavoitteistaan.

– Ei voi hylätä esimerkiksi koko Donetskin ja Luhanskin oblastia (aluetta). Sellaista ei voi käydä. Zaporizhzhja on tärkeä maayhteys Krimin ja muiden alueiden välillä. Hersonissa on käynnissä kansanäänestys. Ne eivät ole Venäjälle irtonaisia alueita, joita miehitetään näön vuoksi, Kastehelmi sanoo.

18:34
Katso Puolustusvoimien ex-komentajan Jarmo Lindbergin haastattelu kokonaisuudessaan.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja