Brittitiedustelu ennakoi, että Venäjällä tulee todennäköisesti olemaan suuria haasteita 300 000 reserviläisten saamisessa palvelukseen. Osittaisella liikekannallepanomääräyksellään presidentti Vladimir Putin käytännössä myönsi, ettei Venäjä saa enempää vapaaehtoisia joukkoja taistelemaan Ukrainaan.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Jyri Lavikainen sanoo Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa, että liikekannallepanopäätös on jollain lailla odotettu. Sotilaat ovat kuluneet Ukrainan rintamilla ja tappiot pitää korvata jotenkin.
– Olen samaa mieltä brittitiedustelun kanssa, että tuo 300 000 saattaa olla hatusta vedetty luku. Kuinka monta ihmistä lopulta rintamalle päätyy, minkälaisella koulutuksella ja varusteilla? Mikä tärkeintä, minkälaisella motivaatiolla? Se on iso kysymysmerkki, Lavikainen sanoo.
Tutkija epäilee, ettei Venäjän ilmoittamaa määrää uusia sotilaita saada riviin aivan hetkessä. Venäjä pitää täydennysjoukoilla sotaa Ukrainassa yllä, muu voi olla vaikeaa.
Mieltä on osoitettu, mutta mitä sitten?
Noin 1400 ihmistä on otettu kiinni osittaista liikekannallepanoa vastustavissa mielenosoituksissa, selviää kansalaisjärjestö OVD-infon seurannasta.
Kansalaisjärjestön mukaan mielenilmauksia on ollut ainakin 38 kaupungissa.
Lavikainen muistuttaa, että yleensä mielenosoitukset on tukahdutettu Venäjällä. Mutta koskaan ei voi tietää, mitä tapahtuu.
– Ylipäätään sotilaita johdetaan Venäjällä aina pelolla. Ei siellä yritetä motivoida ketään taistelemaan.
Tutkijan mukaan Venäjän puheet kollektiivisesta lännestä on puhuttu vihollisena ennenkin. Nyt nousseet puheet perustelevat venäläisille osittaisen liikekannallepanon.
– Suomikin on konfliktissa Venäjän kanssa. Me emme ole taisteluissa mukana, mutta olemme konfliktin osapuoli.